STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Yleiset huomiot
STTK arvioi, että koulutusvähennys ei ole onnistunut alkuperäisessä tavoitteessaan edistää työntekijöiden osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä.
STTK pitää erittäin valitettavana, että hallituksen esityksestä puuttuu kokonaan vaihtoehtojen tarkastelu. Koulutusvähennyksen lakkauttamisen sijaan olisi ollut tarkoituksenmukaista etsiä vaikuttavampia tapoja verovähennyksen kohdentamiselle.
Yleisperustelut
Huomiot luvuista 1‒3 (tausta, nykytila ja sen arviointi, ehdotuksen tavoitteet)
Koulutusvähennyksen alkuperäisenä tavoitteena oli edistää työntekijöiden osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Koulutusvähennyksen käyttö on jäänyt odotettua vähäisemmäksi, eikä koulutusvähennys näytä lisänneen työntekijöiden koulutusta yrityksissä.
Työolobarometrin mukaan osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen heikentyi merkittävästi koronapandemian alun jälkeen, ja osallistumisaste näyttää jääneen pysyvämmin alhaiseksi. Vuosina 2021–2023 työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistui vain 40 prosenttia työntekijöistä, kun edeltävän kymmenen vuoden aikana osallistumisaste oli yli 50 prosenttia. Eurostatin tilastoihin perustuvassa EU-maiden välisessä vertailussa työnantajien panostukset henkilöstön koulutukseen ovat Suomessa selvästi alle EU-maiden keskitason. Tilanteessa on merkittävästi parannettavaa, ja investoinnit osaamiseen ovat myös työn tuottavuuden parantamisen kannalta keskeisiä.
Huomiot luvuista 4–5 (ehdotukset, vaikutukset ja muut toteuttamisvaihtoehdot)
STTK pitää erittäin valitettavana, että hallituksen esityksestä puuttuu kokonaan vaihtoehtojen tarkastelu. STTK katsoo, että koulutusvähennyksen lakkauttamisen sijaan olisi ollut tarkoituksenmukaista etsiä vaikuttavampia tapoja verovähennyksen kohdentumiselle. Koulutusvähennyksen voisi kohdentaa esimerkiksi työyhteisöihin, joiden henkilöstöön digitaalisen ja vihreän siirtymän toimilla on suurin vaikutus. Koulutusvähennys voisi myös kohdentaa huoltovarmuuden kannalta keskeisen osaamisen vahvistamiseen.
Pykälät ja säännöskohtaiset perustelut
Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä
2 § – Soveltamisala
–
3 § – Koulutussuunnitelma
–
5 § – Koulutuskorvaus
–
Laki koulutuksen korvaamisesta
2 § – Soveltamisala
–
Voimaantulo
Huomionne ehdotetusta voimaantulosta
–
Lisätietoja STTK:ssa: Riina Nousiainen