On ollut ilahduttavaa, miten hyvässä hengessä erilaiset toimijat ovat edistäneet avoimuusrekisteriä, aloittaneet sen käytön ja haluavat kehittää sitä oikeaan suuntaan. Kertoo hyvää Suomen lobbauskulttuurista, että valtaosa kaikista toimijoista on avoimen päätöksenteon puolella.
Suomeen pitkään odotettua vaikuttamistyön eli lobbauksen avoimuusrekisteriä pääsee nyt katsomaan. Ensimmäiset toimintailmoitukset on raportoitu kolmen kuukauden ajalta, 1.4.-30.6.2024. Jatkossa toimintailmoitukset raportoidaan aina puolen vuoden jaksoina, ja kerran vuodessa ilmoitetaan myös vaikuttamistyöhön käytetyt rahat.
Avoimuusrekisteri perustuu lakiin: kaikki toimijat, jotka ottavat yhteyttä vaikuttamisen kohteisiin yli viisi kertaa vuodessa, ovat velvollisia rekisteröitymään ja ilmoittamaan toiminnastaan. Ilmoituksissa kerrotaan, keneen on vaikutettu ja millä asialla. Vaikuttamiskohteista ilmoittamisen piirissä ovat eduskunta ja ministeriöt.
STTK on jättänyt oman ilmoituksensa vaikuttamistyöstään. STTK on jo pitkään kannattanut avoimuusrekisterin perustamista, sillä se avaa päätöksentekoa ja sen taustalla olevia prosesseja. Lobbausta eli vaikuttamistyötä mystifioidaan julkisessa keskustelussa usein turhaan, vaikka se on vakiintunut kansalaisyhteiskunnan keskustelumuoto demokratiassa – vuoropuhelua poliittisen vaikutusvallan ja kansalaisten tai yritysten ajatusten välillä.
Vastuulliset vaikuttajat ovat jo nyt avoimia pyrkimyksissään, tarjoavat päättäjille tarkennettua sekä tutkittua tietoa päätösten vaikutuksista ja jalostavat oman kenttänsä äänen eri muodoin kuuluvaksi. STTK kokoaa aina tavoitteensa yhteistyössä omien jäsenliittojensa kanssa. Parhaat argumentit työmarkkinapolitiikassa voidaan muodostaa vain jäsenten kokemusten kautta.
Tahattomilta virheiltä tuskin vältytään
Koska avoimuusrekisteriin tehtiin vasta ensimmäiset toimintailmoitukset, selvää on, että tämä on niin sanotusti harjoituskierros, vaikka perustuukin velvoittavaan lainsäädäntöön. Valvova viranomainen eli valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on joutunut luomaan nopealla aikataululla kokonaan uudenlaisen raportointijärjestelmän, ja ilmoitusten hyvin erilaiset tekijät ovat joutuneet opettelemaan vaikuttamistyönsä raportointia. Ensimmäisen kierroksen jälkeen varmasti löytyy vielä tahattomia virheitä puolin ja toisin, ja järjestelmää tullaan sen pohjalta kehittämään. On syytä toivoa, että esimerkiksi media huomioi tämän uutisoinnissaan.
Kehittämistä tulee siis avoimuusrekisterin osalta jatkossakin. Aika näyttää, miten riittävä soveltamisala on ja löytyykö vaikkapa ilmiselviä katvealueita porsaanreikineen. Avoimuusrekisterille on nimetty neuvottelukunta, joka edustaa laajasti rekisterin käyttäjiä. Neuvottelukunta seuraa tarkasti rekisterin toimintaa, tekee kehittämisaloitteita ja ylläpitää hyvän lobbauksen suosituksia.
On ollut ilahduttavaa, miten hyvässä hengessä erilaiset toimijat ovat edistäneet avoimuusrekisteriä, aloittaneet sen käytön ja haluavat kehittää sitä oikeaan suuntaan. Kertoo hyvää Suomen lobbauskulttuurista, että valtaosa kaikista toimijoista on avoimen päätöksenteon puolella.
Elena Gorschkow
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö.
Maria Häggman | 30.8.2024