Hallituksen on turvattava työllisyyspalveluiden rahoitus kunnille täysimääräisesti

Työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien ja niiden muodostaminen yhteistoiminta-alueiden vastuulle vuoden 2025 alusta, jolloin noin 4000 työntekijää siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen. Ammattiliitto Jyty on erittäin huolissaan työllisyyspalveluiden rahoituksen riittävyydestä ja vaatii hallitukselta päätöksiä kuntien rahoituksen turvaamiseksi.

Työllisyyspalveluiden siirron rahoituksessa ongelmana on, että kuntien valtionosuudet eivät kasva ensi vuonna TE-uudistusta vastaavalla summalla. Arvioitu rahoitusvaje on noin 100 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien talous on jo muutenkin heikko.

– Maan hallituksen on huomioitava työllisyyspalveluiden siirron rahoitus kunnille täysimääräisesti. Rahoitusvajetta ei voi olla, jos halutaan, että työllisyyspalveluiden siirto onnistuu ja työllisyysluvuissa päästään kohti hallituksen tavoitteita, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima vaatii. 

Uudistuksen tavoitteet ja työllisyyspalveluiden kannustava rahoitusmalli ovat Voiman mukaan sinänsä kannatettavia. Rahoitusmallissa kunnan maksuosuus kasvaa sitä mukaa, kun työttömyyden kesto kasvaa, mikä kannustaa puuttumaan työttömyyteen varhaisessa vaiheessa.

Työvoimapalveluita rahoitetaan kunnille yleiskatteisella valtionosuudella, jolloin kunnat voivat itse päättää, miten paljon käytetään työllisyyden edistämiseen.

– Kuntien talous on jo ennestään hyvin tiukilla, ja säästötoimia on tehty laajasti kuntien kaikissa tehtävissä. Uhkana on, että hallitus leikkaa kuntien rahoitusta entisestään, jolloin kuntien mahdollisuus huolehtia lakisääteisistä tehtävistään, kuten työllisyyspalveluista, on vakavasti uhattuna, Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara korostaa.

Työttömyys Suomessa on kasvanut, ja työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa jo 306 000, joka on 27 200 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan ja 12 700 enemmän kuin edellisessä kuussa.

– Kaikkein kalliimmiksi kunnille tulevat pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Suurin ongelma työllistymisessä on koulutuksen puute, jota hallituksen koulutusleikkaukset eivät ainakaan korjaa. Myös työllisyyspalveluiden henkilöstön työrauha on turvattava isossa muutostilanteessa, jotta työntekijät pystyvät keskittymään omaan työhönsä, Voima huomauttaa.

Lisätietoja:

Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi

Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara, puh. 040 968 0538, jukka.maarianvaara@jytyliitto.fi

Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue