Helsingin Sanomien tuoreen kyselyn mukaan vanhustenhoidon ongelmat heijastuvat laajasti koko terveydenhuoltojärjestelmään (HS 6.9.2024). – Ilmiö ei ole uusi, eikä kriisiin ole ajauduttu yllättäen. SuPer on varoittanut vanhustenhoidon alasajon seurauksista jo kauan. Ratkaisu vanhustenhoidon, ja sitä kautta koko terveydenhuollon kriisiin on yksinkertainen: Hoitopaikkojen määrää tulee lisätä, ei vähentää. Riittävä koulutetun hoitohenkilöstön määrä on turvattava parantamalla palkkausta ja työoloja sekä selkeyttämällä työnjakoa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo. – Alan veto- ja pitovoimaa on parannettava merkittävästi.
Huonosti toimiva vanhustenhoito on terveydenhuoltojärjestelmän kriisin alkulähde, kuten Helsingin Sanomat kirjoittaa.
– Vanhukset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mikä on epäinhimillistä. Toimimaton vanhustenhoito kuormittaa muun muassa erikoissairaanhoitoa ja vaikuttaa kaikkien kansalaisten palvelujen saatavuuteen, mikä hidastaa hoitoon pääsyä. Tämä tarkoittaa myös, että kriisin selvittämisen pitää lähteä vanhustenhoidon ongelmien todellisesta ratkaisemisesta. Kipukohdat ovat hyvin tiedossa, Paavola muistuttaa.
SuPerin pitkäaikaisen puheenjohtajan Silja Paavolan 12-vuotisen puheenjohtajakauden aikana yksi keskeisistä hankkeista on ollut hoitajamitoituksen säätäminen lakiin.
– Sitovan minimihoitajamitoituksen tavoitteena oli sekä potilasturvallisuuden takaaminen että hoitajien työolojen parantaminen, Paavola kertoo. – Minimihoitajamitoitusta on nyt madallettu alkuperäisestä tavoitteesta ja nähtäväksi jää, mitä se tulee tekemään vanhustenhoidolle. Toivon, ettei lievää myönteistä kehitystä hoitajien työhyvinvoinnissa pilata tällä säästötoimella.
– Hallituksen ja alueellisten päättäjien vastuulla on tehdä vaadittavat korjausliikkeet ja korjata vanhustenhuollon resurssointi vastaamaan tarvetta tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa, Paavola sanoo.
Lisätietoja: puheenjohtaja Silja Paavola (31.7.2024 asti) p. 050 527 5085
| 29.5.2024