Hallitus pyrkii hiljentämään työelämäheikennysten vastustuksen lakkolaeilla

Orpon hallitus on kaavaillut tuleville vuosille kasan työelämän heikennyksiä, ja on hallitukselta taktinen veto heti ensimmäisten joukossa rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Eduskunta on äänestänyt niin kutsutuista lakkolaeista. Uudella lainsäädännöllä rajoitetaan poliittisia lakkoja ja tukilakkoja, asetetaan työntekijälle 200 euron henkilökohtainen sakko laittomaan lakkoon osallistumisesta sekä korotetaan lakkosakkoja. Nämä lainsäädännön heikennykset rajoittavat työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omien työehtojensa parantamiseen, koska viime syksyn ja kevään laajat lakot ovat kohdistuneet nimenomaan hallituksen kaavailemiin työelämän heikennyksiin ja niiden vastustamiseen.

– Suut suppuun, hallituspuolueet äänestivät. Hallitus on päättänyt haastaa sopimusyhteiskunnan ja runnoa työntekijöitä koskettavat työelämän heikennykset läpi hiljentämällä vastustuksen lakkolakien tiukentamisella, tuhahtaa Pron puheenjohtaja Jorma Malinen

Poliittisella lakolla viitataan työtaisteluun, joka ei kohdistu voimassa oleviin työehtosopimuksiin, vaan laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, jäsenistön edunvalvontaan ja käynnissä olevien heikennysten vastustamiseen. Poliittisella lakolla ei vastusteta mitään puoluetta tai oteta puolia. Oikeus osallistua poliittiseen lakkoon perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomikin on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. Tästä on kyse viimeaikaisissa poliittisissa lakoissa, jotka on kohdistettu muun muassa hallituksen työelämää ja sosiaaliturvaa koskevia mittavia heikennyksiä vastaan. 

Vastaavasti työehtosopimusneuvotteluihin liittyvä lakko on neuvottelutilanteessa viimesijainen vaihtoehto, kun työtaistelutoimenpiteillä edistetään uuden työehtosopimuksen syntymistä. Tuolloin toimenpiteet kohdistetaan suoraan työnantajiin ja sitä kautta sopimusosapuoleen. 

– Hallitusohjelmassa lainsäädännön muutoksia perustellaan pohjoismaisella käytännöllä. Tämä ei pidä paikkaansa. Lakko-oikeuden rajoittaminen lainsäädännöllä on poikkeuksellista kansainvälisestikin tarkasteltuna, eikä esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvaa työtaistelua ei ole rajoitettu tiettyyn aikaan. Aito pohjoismainen käytäntö pohjautuu yhdessä sopimiseen ja vahvaan hyvää dialogiin, Malinen muistuttaa.  

Lakko-oikeuden heikennyksiin on kohdistunut paljon aiheellista kritiikkiä. Yksityiskohtaisten hallitusohjelmakirjausten takia aitojen kolmikantaisten vaihtoehtojen valmisteleminen on ollut haastavaa, ellei mahdotonta. Lakkolaeilla ei ole arvioituja vaikutuksia kansantalouteen tai työllisyyteen, ja esitetyt laskelmat ovat ristiriitaisia ja tutkimusnäyttö on puutteellista. Myöskään esityksen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Hallituksenkin tavoittelemaa pitkäjänteistä kasvua ei saavuteta kävelemällä palkansaajien yli.

Lisätiedot: Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen p. 050 576 0389

Ammattiliitto Pron jäseniä ovat koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esihenkilöt alaan katsomatta.

Olemme suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden vahva, osaava ja vastuullinen vaikuttaja.

Perustehtävämme on parantaa jäsentemme ja alalle kouluttautuvien toimeentuloa eri elämäntilanteissa, hyvinvointia työssä ja vapaalla sekä kehittymis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tarjoamme monipuoliset, hyödylliset ja rahanarvoiset jäsenedut ja -palvelut. Meihin kuuluu 120 000 jäsentä ja neuvottelemme 75 virka- ja työehtosopimusta. Olemme STTK:n jäsen. 

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue