Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili

Poliittiset lakot jatkuvat Suomessa toista viikkoa. Mutta mitä tarkoittaa poliittinen lakko? Entä tukilakko? Mitä tarkoittaa lakkosakko? – Tässä artikkelissa avaamme termien eroja.

Mikä on työtaistelu?

Työtaistelutoimi on yläkäsite, joka kattaa erilaisia toimenpiteitä työmarkkinoilla. Palkansaajapuolen työtaistelutoimia ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuoronvaihtokielto tai muu työntekijöiden yhdessä järjestämä toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan toiseen osapuoleen. Työnantajan työtaistelutoimenpide voi olla esimerkiksi työsulku, jossa työskentely ja palkanmaksu katkaistaan.

Mitä tarkoittaa poliittinen työtaistelu?

Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tarkoitus on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Poliittiset työtaistelut jaetaan kansainvälisissä sopimuksissa erikseen puhtaasti poliittisiin työtaisteluihin ja poliittisluonteisiin työtaisteluihin. Puhtaasti poliittisten työtaisteluiden tavoitteena on muu kuin työntekijöiden asemaan vaikuttava poliittinen päämäärä. Nämä toimet eivät ole lähtökohtaisesti kansainvälisten sopimusten suojan piirissä. Poliittisluonteisia työtaisteluja ovat puolestaan toimet, jotka liittyvät työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan. Nämä työtaistelut ovat kansainvälisten sopimusten suojan piirissä.

Nykyisen hallituksen suunnitelmat vaikuttavat työntekijöiden ammatillisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin etuihin. Suunnitelmat koskettavat toteutuessaan isoa osaa suomalaisista työntekijöistä. Näissä oloissa käynnissä olevat poliittisluonteiset lakot ovat laillinen keino vaikuttaa päätöksentekoon. Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisilla on oikeus kertoa mielipiteensä valmistelussa olevista asioista myös vaalikauden aikana, järjestämällä esimerkiksi poliittisluonteisia lakkoja.  

Miten poliittinen lakko eroaa muista lakoista? 

Työtaisteluja syntyy useimmiten tilanteissa, joissa työntekijöitä edustava ammattiliitto ja työnantajia edustava työnantajajärjestö eivät pääse sopuun työehdoista neuvottelujen kohteena olevalla sopimusalalla. Tällöin neuvotteluja voidaan pyrkiä vauhdittamaan työtaistelutoimilla.   

Poliittiset lakot eivät liity työehtosopimusneuvotteluihin. Poliittisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan hallituksen tai eduskunnan päätöksiin. Nämä lakot ovat olleet Suomessa harvinaisia.

Työtaistelut ovat aina työntekijöiden viimeinen keino vaikuttaa, eikä niihin ryhdytä kevyin perustein. Esimerkiksi lakkoja on usein edeltänyt kuukausien tulokseton neuvottelujakso tai pyrkimys vaikuttaa päätöksentekijöihin.

Mikä on tukilakko?

Tukityötaistelun eli myötätuntotyötaistelun tavoitteena on tukea toisella sopimusalalla käynnissä olevaa työtaistelua (pääriita). Tavallisesti kyse on työnseisauksen eli lakon järjestämisestä pääriidan ratkaisun vauhdittamiseksi.

Mitä tarkoittaa ”lakkosakko” ja kuka sen maksaa?  

Jos työehtosopimuksen osapuoli rikkoo voimassa olevaan työehtosopimukseen liittyvää työrauhavelvoitetta, työtuomioistuin voi asettaa osapuolen maksettavaksi hyvityssakon.

Hyvityssakon enimmäismäärä on tällä hetkellä 37 400 euroa.

Miten nykyisen hallituksen esitys vaikuttaisi lakkojen järjestämiseen?  

Nykyinen hallitus on esittänyt useita muutoksia lakko-oikeuteen: 

  1. Työrauhavelvoitteen vastaisiin työtaisteluihin liittyvää seuraamusjärjestelmää kiristetään. Hyvityssakkojen suuruutta nostetaan (10 000 – 150 000 euroa).
  2. Myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan. Työrauhavelvollisuuden vallitessa ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaistelua, jolla on suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin.
  3. Poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan. Poliittisten työnseisausten enimmäiskesto olisi 24 tuntia ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskesto kaksi viikkoa.

Lisäksi työnseisauksina eli lakkoina järjestettäviin poliittisiin ja myötätuntotyötaisteluihin liitetään seitsemän päivän ennakkoilmoitusvelvollisuus. Ammatillinen järjestäytymisvapaus ja työtaisteluoikeus on turvattu useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Suomessa järjestäytymisvapaus on turvattu perustuslain 13 pykälässä, jossa säädetään ammatillisesta yhdistymisvapaudesta ja vapaudesta järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tästä säännöksestä johdetaan myös työtaisteluoikeus. Työtaisteluoikeuden rajoittaminen heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa sopimusneuvotteluissa itseään koskevaan päätöksentekoon. Tällä on vaikutusta tulonjakoon ja laajemminkin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ammatillisen järjestäytymisvapauden ja työtaisteluoikeuden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat huomattavan laajoja ja syvällisiä

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue