STTK:n vastauksia Kristillisdemokraattien puoluekokousaloitteisiin

Kirjoittaja:

Elena Gorschkow

yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö

Profiili
Päätöksenteko

STTK haluaa keskustelevana keskusjärjestönä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota puoluekokouksissa käydään. Puolueet, kuten ammattiyhdistysliikekin, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tarvitsemme avointa ja laajaa vuoropuhelua yhteiskuntamme suunnasta.

Kävimme läpi Kristillisdemokraattien puoluekokouksen kaikkiaan 39 aloitetta ja kommentoimme 7 aloitetta. Aloitteissa oli paljon mielenkiintoisia ja hyviä avauksia.

Toivotamme antoisia keskusteluja ja hyviä päätöksiä. Toivottavasti kommenttimme herättävät ajatuksia ja keskustelua myös puoluekokouksen jälkeen!

Aloite 1 – Kotihoidontuki

Pitkä kotihoidontuki heikentää erityisesti naisten työmarkkina-asemaa. STTK:n mielestä aloite voisi syventää työelämään liittyvää epätasa-arvoa entisestään.

STTK teetti ennen perhevapauudistuksen valmistelun aloittamista kyselyn kotihoidontuesta (Kysely kotihoidon keston leikkaamisesta, 2018). Sen mukaan enemmistö (53 %) suomalaisista olisi valmis leikkaamaan kotihoidon tuen kestoa, jos samalla lapsiperheiden palveluja kehitettäisiin. Kotihoidon tuen keston lyhentäminen ja palveluiden kehittäminen sai suhteellisen tasaisen kannatuksen vastaajien tulo- ja koulutustasosta riippumatta. Aiemman perhevapaauudistuksen valmistelun aikana STTK olisi ollut valmis yhdistämään kotihoidontuen ja varhaiskasvatuspalveluiden tarkastelun.

Aloite 2 – Sairausajan palkanmaksu

Aloitteessa ehdotetaan, että työnantaja maksaisi työntekijälle palkkaa kolme ensimmäistä sairauslomapäivää. Sen jälkeen maksuvelvollisuus siirtyisi Kelan maksettavaksi.

STTK ei kannata sitä, että työntekijän oikeutta sairausajan palkkaan heikennettäisiin. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi palkka sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle, jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeisen poissaolon ajalta. Sairausajan palkan ehtojen heikentäminen voisi lisätä riskiä työskennellä sairaana.

Aloite 5 – Hoitajien koulutusta lisää

STTK kannattaa hoitajien koulutusmäärien lisäämistä. Alan ongelmat eivät silti ratkea vain koulutuspaikkoja lisäämällä. Työoloihin, palkkaukseen, johtamiseen ja työnjakoon liittyviin haasteisiin on löydettävä ratkaisut.

STTK ei kannata pätevyysvaatimusten väliaikaista lieventämistä eikä sitä, että henkilömitoitukseen laskettaisiin avustajia ja muuta henkilökuntaa. Hoitoalojen arvostusta ei nosta se, että vaativaa ja lakisääteistä osaamista vähätellään alentamalla työntekemisen vaatimustasoa tai siirtämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä muille ammattiryhmille.

Aloite 7 – KD:lle talouspoliittinen ohjelma

STTK pitää tärkeänä, että talouspoliittinen keskustelu Suomessa on moniäänistä ja parhaita ratkaisuja laajasti punnitsevaa. Puolueiden omat talouspoliittiset ohjelmat ovat tärkeä keino pitää keskustelu vireänä. Tästä syystä perusteellisen talouspoliittisen ohjelman laatiminen on erittäin kannatettavaa. STTK:n mielestä menojen lisäksi ohjelmassa olisi tärkeää huomioida tasapuolisesti myös valtion tulot ja kiinnittää huomioita veropohjan rapautumiseen. Se alentaa kokonaisveroastetta ja heikentää siten julkista taloutta lähivuosina. Menot ja tulot olisi tärkeää asettaa samalle viivalle myös kehysbudjetoinnissa.

Aloite 18 – Miesten syrjäytyminen ja lapsettomuus

STTK pitää tärkeänä puuttua syrjäytymiseen. Se on Suomessa sukupuolittunut ilmiö ja erityisesti poikien ja miesten riski.

Keskeistä syrjäytymisen ehkäisyssä on koulutus ja varhainen puuttuminen. On tärkeää varmistaa riittävät resurssit laajennetulle oppivelvollisuudelle. Perusopetuksessa ja toisella asteella on vahvistettava oppimisen tukea. On tärkeää turvata ammatillisen koulutuksen saavutettavuus ja aidot valinnanmahdollisuudet eri puolilla maata asuville. Ammatillisen koulutuksen käyneille tulee varmistaa jatko-opintomahdollisuudet.

Koulutuksen lisäksi huomio on kiinnitettävä syrjäytymisvaarassa olevien NEET-nuorten (Not in Education, Employment or Training) toimiviin sote-palveluihin. Palveluihin on päästävä matalalla kynnyksellä ja niiden on oltava saavutettavia. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osalta korostuu etenkin mielenterveyspalveluiden saavutettavuus.

Aloite 35 – Aikuisten mielenterveyden tukeminen

STTK kannattaa etsivän aikuistyön vahvistamista ja moniammatillisen yhteistyön edistämistä heti mielenterveysdiagnoosin jälkeen. Näköalattomuus, syrjäytyminen ja yksin jääminen ovat keskeisiä toipumisen esteitä. Palveluiden integroinnin vahvistaminen ja entistä yksilöllisempien palveluratkaisuiden kehittäminen on tärkeää mielenterveyspalveluiden ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Aloite 39 – Perhevapaa täysin ilman kiintiöitä

Perhevapaauudistuksen myötä perhevapaat ja lasten hoitovastuu halutaan jakaa takaisemmin vanhempien kesken. Näin lapsen suhde kumpaankin vanhempaan saa hyvän alun. Perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella pyritään myös lisäämään sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä sekä vähentämään sukupuolten välisiä palkkaeroja.

STTK kannattaa uudistuksen tavoitteita. Kiintiöiden purkaminen veisi kehitystä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta väärään suuntaan.

Lisätietoja:

Elena Gorschkow, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö
elena.gorschkow@sttk.fi, 044 743 1725

Ajankohtaista

17.6.2024

Hoivatalous ei aina kestä päivänvaloa

Lue
17.6.2024

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lue
15.6.2024

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Kokoomuksen puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

Tehy tyrmää HUSin lisäleikkaukset – ”Nähtäväksi jää, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä HUSissa töissä”

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Keskustan puoluekokousaloitteisiin

Lue
13.6.2024

Minun viikkoni: Assistentti on aina apuna

Lue
13.6.2024

Työntekijän osaaminen on parasta muutosturvaa

Lue