SuPer on esittänyt viime vuosina useita ratkaisuja hoitajapulan ratkaisemiseksi, sillä henkilöstöpula on ollut tiedossa jo kauan. Palkkauksen ja työolojen parantaminen ovat keskeisimmät keinot alan veto- ja pitovoiman nostamiseksi. Työnantajien on tiedostettava ja tunnustettava lähihoitajatutkinnon tuoma osaaminen, jotta se voidaan ottaa käyttöön työpaikoilla nykyistä paremmin. – Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä. Työnantaja ei saa olla esteenä lähihoitajien laaja-alaisen osaamisen käyttöönotolle, SuPerin edustajiston puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.
Myös lainsäädännöllä rajoitetaan lähihoitajien osaamisen käyttöä ja syvennetään näin hoitajapulaa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa lisätään varhaiskasvatuksen opettajien määrää suhteessa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien määrään, mikä on ajanut lastenhoitajia alalta pois. Hallituksen esityksen mukaan lähihoitajat eivät jatkossa saisi toteuttaa terveyskeskuksissa hoidon tarpeen arviointia, joka on kuulunut tähän asti keskeisesti lähihoitajien tehtävänkuvaan. – Tällaiset päätökset ovat lähihoitajien osaamisen aliarviointia ja järjettömiä ratkaisuja vakavassa työvoimapulassa, Inberg sanoo. – On keskityttävä parantamaan alan vetovoimaa, ei heikentämään sitä.
Lähihoitajatutkinto tuottaa osaamista laajasti koko sote-sektorille ja varhaiskasvatukseen. Koulutusta kehitetään koko ajan vastaamaan muuttuviin työelämän tarpeisiin. Lähihoitajan tehtävänkuvaan kuuluu muun muassa asiakkaan tai potilaan yleistilan seuranta, sairaanhoidolliset toimet ja kuntouttava toiminta. Lähihoitajat toimivat myös esihenkilötehtävissä ja tiimivastaavina, kotihoidossa. Tätä toimintamallia tulisi laajentaa myös muualle vanhustenhoitoon. Kotihoidossa lähihoitajan tehtävänkuva on laajin, koska työtä tehdään pääasiassa yksin. Siellä hoidetaan myös aikaisempaa huonokuntoisempia asiakkaita, sillä ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerit ovat tiukat. Lähihoitajat ja perushoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhoidossa.
Lähihoitajilla on varhaiskasvatuksessa osaamista edistää lapsen kasvua, hyvinvointia ja oppimista sekä lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia. Lähihoitajien ainutlaatuisen ammattitaidon kautta jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen terveydentilassa esiintyvistä haasteista huolimatta. Lähihoitajat ovat ainoa ammattiryhmä varhaiskasvatuksessa, jolla on koulutus ja oikeus toteuttaa lääkehoitoa.
Poikkeusoloissa lähihoitajia voidaan tarvittaessa siirtää muille sektoreille heidän laaja-alaisen osaamisensa vuoksi. Koronapandemian alkuvaiheessa lähihoitajia siirrettiin varhaiskasvatuksesta mm. vanhustenhoitoon. Laaja-alainen osaaminen parantaa merkittävästi henkilöstön saatavuutta ja huoltovarmuutta.
– Lähihoitajakoulutus tulee säilyttää laadukkaana myös jatkossa, sillä se on hyvän hoidon ja asiakas- sekä potilasturvallisuuden edellytys. SuPer onkin vaatinut pakollisia, karsivia soveltuvuus- ja pääsykokeita lähihoitajakoulutukseen. Myös opiskelijoiden ohjaamiseen työpaikoilla on osoitettava riittävästi aikaa ja siitä on maksettava riittävä korvaus, sillä ammatillisen koulutuksen koulutusvastuuta on siirretty enemmän työpaikkatasolle, SuPerin edustajiston puheenjohtaja Päivi Inberg vaatii.
SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla. Edustajisto on SuPerin päättävin elin liittokokouskauden aikana. Edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Edustajiston kokous pidetään 24.–25.11.2022.
Lisätietoja: SuPerin edustajiston puheenjohtaja Päivi Inberg, 040 705 9115
| 11.11.2022