Työelämäkolikon kiiltävästä puolesta

Kaiken koronakurjuuden keskelle työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri tuo yllättäen hyviä uutisia: työelämä on monin tavoin tukenut jaksamista pandemian aikana.

Valtaosalle suomalaisista viimeiset kaksi vuotta ovat olleet raskasta aikaa. Jaksaminen on ollut koetuksella. Terveysturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet mielessä päivittäin, ja on jouduttu opettelemaan uusia tapoja olla ja tehdä töitä.

Vaikka monille työntekijöille korona-aika on merkinnyt lisäkuormaa, työelämästä on löytynyt myös jaksamista tukevia voimavaroja. Erityisesti niitä ovat olleet hyvät etätyökokemukset, työpaikan yhteisöllisyys, työn imu, merkityksellisyys ja joustot, vaikutusmahdollisuudet sekä osaamisen kehittäminen.

Etätyöstä näyttää korona-aikana tulleen tavanomainen työnteon tapa tehtävissä, joissa se ylipäätään on mahdollista. Noin puolet kyselyyn vastanneista oli tehnyt etätyötä viimeisen vuoden aikana, viidennes jopa päivittäin.

Etätyön tekijät olivat varsin tyytyväisiä työhönsä. Näyttää siltä, että valtaosa oli oppinut työskentelemään monipaikkaisesti. Työhyvinvointia tuki se, että monilla oli käytössään rauhallinen työtila. Enemmistö oli tyytyväinen myös töiden sujumiseen ja tuottavuuteen. Ei siis ihme, että etätyötä halutaan jatkaa myös pandemian jälkeen.

Voimia antoi myös se, että oma työ koettiin merkitykselliseksi, ei vain pakolliseksi toimeentulon hankkimiskeinoksi.

Etätyötä on arvosteltu työyhteisön yhteisöllisyyden rikkomisesta. Selvityksen tulokset eivät ainakaan suoraan tue tätä kritiikkiä. Yhteisöllisyyttä koki aina tai usein runsas puolet vastaajista. Vain kaksi prosenttia katsoi, ettei ollut koskaan kokenut yhdessä tekemisen tunnetta. Erot pääosin lähityötä ja etätöitä tekevien välillä olivat jokseenkin pieniä.

Koronapandemian haasteista huolimatta suurin osa vastaajista oli työstään innostuneita. Energiaa saatiin siitä, että työaika jousti hyvin työn ja muun elämän yhteensovittamisen tarpeisiin. Voimia antoi myös se, että oma työ koettiin merkitykselliseksi, ei vain pakolliseksi toimeentulon hankkimiskeinoksi.

Barometrin perusteella vaikutusmahdollisuudet työn eri osa-alueisiin olivat aiemmista vuosista hieman lisääntyneet. Eniten niitä raportoitiin suhteessa työtehtäviin ja työtahtiin. Vain joka kymmenes katsoi, ettei pystynyt vaikuttamaan työhönsä lainkaan. Koska vaikutusmahdollisuuksilla on tutkitusti erittäin merkittävä yhteys työmotivaatioon ja sitä kautta myös työpaikan veto- ja pitovoimaan, tulokset lupaavat hyvää.

Enemmistö vastaajista katsoi työpaikkansa olevan sellainen, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita ja että työntekijöitä kannustetaan innovatiivisuuteen.

Oppimiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen oli suurimmassa osassa työpaikkoja suhtauduttu myönteisesti. Enemmistö vastaajista katsoi työpaikkansa olevan sellainen, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita ja että työntekijöitä kannustetaan innovatiivisuuteen. Nämä ovat hyviä tuloksia työelämän tulevaisuutta ajatellen, koska muutokset ja osaamisvaatimukset oletettavasti kasvavat jatkossakin.  

Vaikka barometrin tulokset ovat osin jopa yllättävän hyviä, työelämäkolikollakin on aina toinen puolensa. Kysely nimittäin kertoo myös siitä, etteivät työn voimavaratekijät edelleenkään jakaudu tasaisesti ja että työn kuormittavuus on korona-aikana monin tavoin kasvanut. Nämä haasteet ansaitsevat kuitenkin oman, perusteellisen käsittelynsä.

Erkki Auvinen
Kirjoittaja on STTK:n työelämäasiantuntija

—–

Tilastokeskuksen keräämään ja työ- ja elinkeinoministeriön laatimaan työolobarometriin vastasi elo-lokakuussa 2021 kaikkiaan 1 899 palkansaajaa. Vastausprosentti oli 78.

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue