Uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan 1.1.2022. Uuden lain tavoitteena on parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Uusi laki muodostuu rakenteellisesti kolmesta kokonaisuudesta, jotka liittyvät jatkuvaan vuoropuheluun työnantajan ja henkilöstön välillä, muutostilanteita koskeviin neuvotteluvelvoitteisiin (muutosneuvottelut) sekä henkilöstön hallintoedustuksen järjestämiseen yritysten hallintoelimissä.
Laissa määritellään vähimmäisvelvoitteet ja kannusteet jatkuvaan vuoropuheluun johdon ja henkilöstön välillä, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Jatkuvassa vuoropuhelussa käsitellään muun ohella yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia.
Muutosneuvotteluissa käsitellään henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia muutoksia, kuten työvoiman vähentämistä tai työehtojen muutoksia. Neuvotteluja koskevat menettelytavat säilyvät pääosin entisellään.
Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskeva sääntely siirrettään osaksi uutta yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulee olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Henkilöstön hallintoedustusta koskevia säännöksiä sovelletaan yrityksiin, joiden Suomessa työskentelevien työntekijöiden määrä on vähintään 150.
Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus tietyin rajoituksin mahdollisuus sopimuksin poiketa siitä, mitä jatkuvasta vuoropuhelusta ja muutosneuvotteluista yhteistoimintalaissa säädetään.