Varhaiskasvatuksen työvoimapula ja kriisi koettelevat myös varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, kertoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. – Varhaiskasvatuksessa voidaan todella huonosti, sillä koulutettua henkilökuntaa ei ole riittävästi hyvän varhaiskasvatuksen toteuttamiseen ja lasten turvallisuuden varmistamiseen. SuPerin kyselyn mukaan myös lasten lääkehoidossa on ollut puutteita, sillä sitä toteuttavat paikoin lääkehoitoon kouluttamattomat työntekijät eikä työpaikoilla ole varmistettu riittävästi osaamista. Alalle on vaikea saada ammattilaisia, sillä palkkaus ja työolot eivät ole kohdallaan.
– Jos varhaiskasvatusta halutaan jatkossakin tarjota, on alan veto- ja pitovoimaa nostettava merkittävästi. Palkkaus ja työolot on nostettava sellaiselle tasolle, että alalle on aito mahdollisuus hakeutua, Paavola sanoo.
Varhaiskasvatuksen opettajien määrän lisääminen suhteessa lastenhoitajien määrään on aiheuttanut merkittävän muutoksen alalla ja pahentanut opettajien ja lastenhoitajien työvoimapulaa. Moni lastenhoitaja on kokenut muutoksen niin, ettei lastenhoitajien työtä arvosteta ja heistä osa onkin hakeutunut muualle. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä lapsen edun mukaista, että lastenhoitajien määrää vähennetään varhaiskasvatuksessa ja heidän rooliaan kavennetaan. – On ollut järjetön ratkaisu purkaa aikaisempi toimiva malli, jossa lastenhoitajia oli nykyistä enemmän ja he osallistuivat lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun tiiviimmin, Paavola kertoo.
Alan henkilöstöpulan korjaamiseksi on olemassa ratkaisuja ja siihen tarvitaan rahaa. Koulutettua henkilökuntaa on palkattava riittävästi, ja henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa koko päivän ajan. Poissaoloihin tulee varautua riittävillä sijaisjärjestelyillä eikä henkilöstöä tule siirrellä ryhmistä toiseen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin on varauduttava nykyistä paremmin. Henkilöstörakennetta on muutettava ja lisättävä lastenhoitajien määrää ryhmissä, erityisesti pienten lasten ryhmissä.
– Nykyistä paremmin toimiva henkilöstörakenne on mahdollista toteuttaa alle 3-vuotiaiden ryhmissä niin, että jokaisessa ryhmässä on kaksi lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Lainmuutos on helposti toteutettavissa ja sillä voidaan pienentää henkilöstöpulaa heti arviolta 2 600 opettajalla, Paavola kertoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta koskevissa päätöksissä on huomioitava paremmin lapsen edun ensisijaisuus sekä lapsen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön väliset mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet. Varhaiskasvatuslain tavoitteet pysyvistä vuorovaikutussuhteista eivät tällä hetkellä toteudu monessakaan yksikössä, vaikka ne ovat edellytys lasten hyvinvoinnille.
– Työnantajien tulee ymmärtää varhaiskasvatuksen merkitys yhteiskunnassa ja huolehtia siitä, että koulutettua henkilökuntaa saadaan riittävästi, Paavola muistuttaa. – Kaikkien ammattiryhmien osaamista on arvostettava eikä meillä ole varaa hukata lastenhoitajien arvokasta ammattitaitoa, josta lapset ja perheet hyötyvät.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085