Henkinen kuormitus työpaikoilla on viimeisen kahden vuoden aikana laskenut viisi prosenttiyksikköä. Melko tai erittäin kuormittavaksi työn kokee nyt 43 prosenttia työssäkäyvistä. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä henkinen kuormitus on kuitenkin selvästi suurempaa. Heistä 59 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Tiedot käyvät ilmi STTK:n tänä syksynä teettämästä Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselystä.
Eniten henkistä kuormitusta aiheuttavat työtehtävien liiallinen määrä, huono johtaminen ja kiire. Työtehtävien määrästä aiheutuva kuormitus on erittäin suurta sosiaali- ja terveysalalla, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä julkisessa hallinnossa. Siellä työskentelevistä noin puolet kokee työtehtävien määrän kuormittavaksi.
– Työmäärän lisäksi henkilöstövaje kuormittaa sosiaali- ja terveysalaa muita aloja selvästi enemmän. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä 36 prosenttia sote-alalla työskentelevistä ilmoitti henkilöstöpulan kuormittavaksi, nyt luku oli noussut 43 prosenttiin, STTK:n asiantuntija Erkki Auvinen toteaa.
Myönteistä on, että haastavat asiakas- ja potilastilanteet kuormittavat nyt vähemmän kuin aiemmin. Luvut ovat laskeneet selkeimmin julkisessa hallinnossa ja koulutusalalla. Myös väkivallan uhka on vähentynyt hieman.
– Koronaepidemian aikana monilla työpaikoilla siirryttiin kokonaan etätöihin ja uhkaavat tilanteet työpaikoilla ovat sen myötä vähentyneet. Toisaalta yksin työskentelyn on kokenut kuormittavaksi nyt useampi kuin ennen, Auvinen sanoo.
Yksin työskentelyn aiheuttama kuormitus on suurinta majoitus- ja ravitsemisalalla (30 %). Mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän alalla työskentelevistä 23 prosenttia kertoi yksin työskentelyn olevan henkisesti kuormittavaa. Myös etätyö kuormitti eniten heitä.
– Osaamisen riittävyyteen ja puutteellisiin työvälineisiin liittyvät kokemukset olivat myös hieman nousseet. Huoli osaamisesta kuormittaa erityisesti rahoitus- ja vakuutusalalla työskenteleviä (27 %).
Ratkaisu löytyy palkoista, henkilöstöresursseista ja johtamisesta
Ratkaisuiksi vastaajat nostivat paremman palkkauksen, henkilöstöresurssien lisäämisen ja paremman johtamisen. Myös työnjaon ja aikatauluttamisen parantaminen vähentäisi henkistä kuormitusta työpaikoilla.
STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn toteutti Aula Research Oy. Siihen vastasi 2033 työssäkäyvää suomalaista. Kysely oli jatkoa vuonna 2019 tehdylle kyselylle.
Tänään vietetään myös kansainvälistä Kunnon työn -päivää (World Day for Decent Work). Palkansaajien maailmanjärjestö ITUC on nostanut päivän teemaksi koronaepidemian vaikutukset työllisyyteen. ITUC:n mukaan yli 200 miljoonaa ihmistä on jo menettänyt työnsä koronaepidemian vuoksi.
Kyselyn aineisto: www.sttk.fi/materiaalit