Luvassa on ilmastopolitiikan supersyksy

Kirjoittaja:

Leila Kurki

asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

Profiili

Uusiutuva energia on nyt useimmassa maailmankolkassa halvempaa kuin hiili ja maakaasu ja noin 70 prosenttia maailman taloudesta on hiilineutraaliustavoitteiden ohjaamaa. Poliittisille ja taloudellisille päättäjille on alkanut selvitä, että jo kahden asteen ilmaston lämpeneminen voi käynnistää tuhoisia ketjureaktioita. Tutkijoiden mukaan maapallon keskilämpötila on nyt lähellä 1,5 asteen lukemaa.

Syksyn poliittisia keskusteluja taustoittaa Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti, jossa kytketään ensimmäistä kertaa ihmiskunnan isojen kriisien ratkaisuja yhteen Ihmisten toiminnasta johtuva ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaavat luontoa, ihmishenkiä, elinkeinoja ja hyvinvointia ympäri maailman. Ratkaisuna on niiden torjuminen yhdessä, ei erikseen kuten tähän asti on tehty.

Raportin mukaan pelkkä bruttokansantuote ei voi enää määrittää taloudellista kehitystä, vaan tarvitaan tasapainoa ihmiskunnan kehityksen ja lukuisten luonnon tarjoamien arvojen välillä. Samaa talousmittarien muutosvaatimusta toi helmikuussa esiin Cambridgen yliopiston professori Dasgupta.

Ilmastokeskustelut kansainvälisillä areenoilla

Rikkaiden maiden (Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Britannia, Italia, EU ja Japani) G7-kokous päätti viime viikolla uusista yhteisistä sitoumuksista ilmastonmuutoksen ja lajikadon hillitsemiseksi. Sen mukaan kansainvälinen verojärjestelmä uudistetaan siten, että se mahdollistaa suurten kansainvälisten yritysten verottamisen vähintään 15 prosentilla kaikissa niissä maissa, joissa ne operoivat. Maat sopivat tekevänsä ilmastoraportoinnin pakolliseksi ja nopeuttavansa ilmastorikoksien käsittelyä. Lisäksi maat lupaavat vuoteen 2030 mennessä muun muassa pysäyttää biodiversiteettikadon, suojella tai säilyttää ainakin 30 prosenttia maailmanlaajuisesta maa- ja meripinta-alasta, leikata päästöjään puoleen vuoden 2010 tasosta, sekä antaa kehitysmaiden ilmastonmuutostyölle noin sata miljardia dollaria vuodessa.

YK:n kansainväliset neuvottelut biodiversiteetistä järjestetään lokakuussa Kunmingissa Kiinassa, ja marraskuun alussa on vuorossa kansainvälinen ilmastokokous COP26 Glasgow’ssa Skotlannissa. Glasgow’n kokouksen listalla ovat mm. valtioiden päästökiristykset ja uudet tavoitteet, rahoitus kehitysmaille, globaali sopeutumistavoite, ja sidosryhmien tavoitteet. IPCC julkaisee ensimmäisen taustaraporttinsa kokousta varten elokuun alussa.

Euroopan unionin iso lakipaketti

Euroopan unioni julkaisee heinäkuun puolessa välissä EU:n ilmastotavoitteiden lakipaketin (Fit for 55), joka sisältää toimia vuoden 2030 päästövähennyksen -55 prosentin toteutukseen. Ehdotus sisältää12 lakiesitystä. Mukana on mm. päästökaupan sääntöjen uudistaminen (mm. meriliikenne, tieliikenne, ja rakennusten lämmitys), taakanjako-asetus (tavoite nousee -47 prosenttiin), LULUCF-asetus (uudet laskentasäännöt), uusiutuvan energian asetus, energiatehokkuus, sekä hiilirajamekanismi Euroopan ulkopuolelta tulevalle rajatulle tuonnille. Neuvottelut alkavat heti lomien jälkeen ja kansallisesti valmistelu jakautuu eri ministeriöihin (YM, MMM, TEM, LVM, VM).

Kansalliset ilmastopaketit

Ilmastovuosikertomus annetaan eduskunnalle 23.6. Se sisältää mm. arvion tarvittavista päästövähennyksien lisätoimista, joita tarvitaan erityisesti taakanjakosektorille (rakennusten lämmitys, maatalous, jätehuolto ja liikenne lentoliikennettä ja kansainvälistä meriliikennettä lukuun ottamatta). Kertomukseen sisältyy ilmastonmuutoksen hillinnän politiikkatoimien ohella myös sopeutumistoimien tarkastelu, sekä katsaukset sektorirajat ylittäviin toimenpidekokonaisuuksiin, kuten kuntien ilmastopolitiikkaan ja kiertotalouteen.

Kansallisen ilmastolain päivitys on edennyt loppusuoralle ja luonnos hallituksen esitykseksi tulee kesän aikana. Ilmastolailla on tarkoitus edistää hallituksen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista lisäämällä ilmastolain ohjausvaikutusta. Lakiin sisällytetään päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja 2050 tavoitetta päivitetään. Lisäksi lakiin tulee maankäyttösektoria ja hiilinielujen vahvistamista koskevat tavoitteet.

Ilmaston keskipitkän aikavälin suunnitelma (KAISU) annetaan eduskunnalle syksyllä. Lopulliseen suunnitelmaan vaikuttavat kesällä päätettävät EU:n FF55 uudet tavoitteet erityisesti taakanjakosektorille sekä Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035. Tarvittavien uusien toimien olisi katettava 11 miljoonan hiilidioksiditonnin kuilu. Uusia toimenpide-esityksiä tuleekin jo 6.-7.9. budjettiriihen käsittelyyn.

Valtioneuvosto valmistelee myös ilmasto- ja energiastrategiaa, joka tehdään koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Strategia kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästölähteet (päästökauppasektori, taakanjakosektori, maankäyttösektori) ja nielut (maankäyttösektori). Strategia valmistuu kesällä 2021 ja se annetaan eduskunnalle syksyllä 2021.

Ilmastopolitiikan asiat etenevät, joskus tuskaisen hitaasti. Palkansaajat odottavat, että  erityisesti reilu siirtymä hiilineutraaliin maailmaan konkretisoituisi työntekijöitä tukevalla tavalla.

Leila Kurki, asiantuntija, työelämä ja innovaatiot, STTK

Ajankohtaista

24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue