Luvassa on ilmastopolitiikan supersyksy

ilmastonmuutos

Uusiutuva energia on nyt useimmassa maailmankolkassa halvempaa kuin hiili ja maakaasu ja noin 70 prosenttia maailman taloudesta on hiilineutraaliustavoitteiden ohjaamaa. Poliittisille ja taloudellisille päättäjille on alkanut selvitä, että jo kahden asteen ilmaston lämpeneminen voi käynnistää tuhoisia ketjureaktioita. Tutkijoiden mukaan maapallon keskilämpötila on nyt lähellä 1,5 asteen lukemaa.

Syksyn poliittisia keskusteluja taustoittaa Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti, jossa kytketään ensimmäistä kertaa ihmiskunnan isojen kriisien ratkaisuja yhteen Ihmisten toiminnasta johtuva ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaavat luontoa, ihmishenkiä, elinkeinoja ja hyvinvointia ympäri maailman. Ratkaisuna on niiden torjuminen yhdessä, ei erikseen kuten tähän asti on tehty.

Raportin mukaan pelkkä bruttokansantuote ei voi enää määrittää taloudellista kehitystä, vaan tarvitaan tasapainoa ihmiskunnan kehityksen ja lukuisten luonnon tarjoamien arvojen välillä. Samaa talousmittarien muutosvaatimusta toi helmikuussa esiin Cambridgen yliopiston professori Dasgupta.

Ilmastokeskustelut kansainvälisillä areenoilla

Rikkaiden maiden (Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Britannia, Italia, EU ja Japani) G7-kokous päätti viime viikolla uusista yhteisistä sitoumuksista ilmastonmuutoksen ja lajikadon hillitsemiseksi. Sen mukaan kansainvälinen verojärjestelmä uudistetaan siten, että se mahdollistaa suurten kansainvälisten yritysten verottamisen vähintään 15 prosentilla kaikissa niissä maissa, joissa ne operoivat. Maat sopivat tekevänsä ilmastoraportoinnin pakolliseksi ja nopeuttavansa ilmastorikoksien käsittelyä. Lisäksi maat lupaavat vuoteen 2030 mennessä muun muassa pysäyttää biodiversiteettikadon, suojella tai säilyttää ainakin 30 prosenttia maailmanlaajuisesta maa- ja meripinta-alasta, leikata päästöjään puoleen vuoden 2010 tasosta, sekä antaa kehitysmaiden ilmastonmuutostyölle noin sata miljardia dollaria vuodessa.

YK:n kansainväliset neuvottelut biodiversiteetistä järjestetään lokakuussa Kunmingissa Kiinassa, ja marraskuun alussa on vuorossa kansainvälinen ilmastokokous COP26 Glasgow’ssa Skotlannissa. Glasgow’n kokouksen listalla ovat mm. valtioiden päästökiristykset ja uudet tavoitteet, rahoitus kehitysmaille, globaali sopeutumistavoite, ja sidosryhmien tavoitteet. IPCC julkaisee ensimmäisen taustaraporttinsa kokousta varten elokuun alussa.

Euroopan unionin iso lakipaketti

Euroopan unioni julkaisee heinäkuun puolessa välissä EU:n ilmastotavoitteiden lakipaketin (Fit for 55), joka sisältää toimia vuoden 2030 päästövähennyksen -55 prosentin toteutukseen. Ehdotus sisältää12 lakiesitystä. Mukana on mm. päästökaupan sääntöjen uudistaminen (mm. meriliikenne, tieliikenne, ja rakennusten lämmitys), taakanjako-asetus (tavoite nousee -47 prosenttiin), LULUCF-asetus (uudet laskentasäännöt), uusiutuvan energian asetus, energiatehokkuus, sekä hiilirajamekanismi Euroopan ulkopuolelta tulevalle rajatulle tuonnille. Neuvottelut alkavat heti lomien jälkeen ja kansallisesti valmistelu jakautuu eri ministeriöihin (YM, MMM, TEM, LVM, VM).

Kansalliset ilmastopaketit

Ilmastovuosikertomus annetaan eduskunnalle 23.6. Se sisältää mm. arvion tarvittavista päästövähennyksien lisätoimista, joita tarvitaan erityisesti taakanjakosektorille (rakennusten lämmitys, maatalous, jätehuolto ja liikenne lentoliikennettä ja kansainvälistä meriliikennettä lukuun ottamatta). Kertomukseen sisältyy ilmastonmuutoksen hillinnän politiikkatoimien ohella myös sopeutumistoimien tarkastelu, sekä katsaukset sektorirajat ylittäviin toimenpidekokonaisuuksiin, kuten kuntien ilmastopolitiikkaan ja kiertotalouteen.

Kansallisen ilmastolain päivitys on edennyt loppusuoralle ja luonnos hallituksen esitykseksi tulee kesän aikana. Ilmastolailla on tarkoitus edistää hallituksen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista lisäämällä ilmastolain ohjausvaikutusta. Lakiin sisällytetään päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja 2050 tavoitetta päivitetään. Lisäksi lakiin tulee maankäyttösektoria ja hiilinielujen vahvistamista koskevat tavoitteet.

Ilmaston keskipitkän aikavälin suunnitelma (KAISU) annetaan eduskunnalle syksyllä. Lopulliseen suunnitelmaan vaikuttavat kesällä päätettävät EU:n FF55 uudet tavoitteet erityisesti taakanjakosektorille sekä Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035. Tarvittavien uusien toimien olisi katettava 11 miljoonan hiilidioksiditonnin kuilu. Uusia toimenpide-esityksiä tuleekin jo 6.-7.9. budjettiriihen käsittelyyn.

Valtioneuvosto valmistelee myös ilmasto- ja energiastrategiaa, joka tehdään koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Strategia kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästölähteet (päästökauppasektori, taakanjakosektori, maankäyttösektori) ja nielut (maankäyttösektori). Strategia valmistuu kesällä 2021 ja se annetaan eduskunnalle syksyllä 2021.

Ilmastopolitiikan asiat etenevät, joskus tuskaisen hitaasti. Palkansaajat odottavat, että  erityisesti reilu siirtymä hiilineutraaliin maailmaan konkretisoituisi työntekijöitä tukevalla tavalla.

Leila Kurki, asiantuntija, työelämä ja innovaatiot, STTK

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue