Hyvinvointialueiden rahoitus on haaste, joka puhututtaa myös aluevaaleissa.
Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta. Niiden rahoitus kuitenkin puhututtaa väistämättä myös lähestyvien aluevaalien aikaan.
Hyvinvointialueiden tehtävä on tuottaa kansalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuitenkin kamppailee rahoitusongelmien kanssa, ja suuresta ja kasvavasta palvelutarpeesta huolimatta hyvinvointialueilla on ilmoitettu henkilöstövähennyksistä ja muita säästökeinoja haetaan jatkuvasti.
Rahoituskeskustelua ei voida käydä vain julkisen talouden näkökulmasta, niin kuin viime aikoina on tehty. Keskeistä on palveluiden kustannusvaikuttavuus. Lisäksi keskustelun tulisi pohjautua kansalaisille annetulle palvelulupaukselle. Hyvinvointialueiden rahoituksen taso on määritettävä palvelulupauksen mukaan, ei päinvastoin.
Hyvinvointialueiden itsehallintoa tulee vahvistaa
Hyvinvointialueilla on itsehallinto. Siihen pitäisi kuulua myös aito mahdollisuus päättää omasta rahoituksestaan edes osittain. Käytännössä tällaisia mahdollisuuksia on kuitenkin kavennettu, kun esimerkiksi asiakasmaksujen korotuksiin on luotu valtakunnallisesti erittäin vahvat kannusteet. Toisaalta hyvinvointialueiden alijäämien kattamisen aikataulu kaventaa osaltaan hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksia.
Ongelmat hyvinvointialueiden itsehallinnossa on huomattu myös muualla. Suomi sai itsehallinnon puutteesta moitteita Euroopan neuvostolta syksyllä 2024. Nyt olisikin erinomainen paikka vahvistaa hyvinvointialueiden itsehallintoa. Se vaatii valtakunnallisia päätöksiä, mutta hyvinvointialueiden tulee hyödyntää nykyisen lainsäädännön mahdollisuuksia. Esimerkiksi lainsäädäntöä tulee noudattaa hyvinvointialueiden lisärahoituksen osalta, jos palvelut kriisiytyvät.
Hyvinvointialueiden onnistumisen edellytysten vahvistamiseksi tulisi:
- Ottaa käyttöön maakuntavero. Maakuntavero loisi hyvinvointialueille aitoja kannusteita hillitä kustannuksia ja vahvistaisi niiden itsehallintoa.
- Hillitä asiakasmaksujen nousua. THL:n mukaan korkeat asiakasmaksut haittaavat hoidon saantia. Asiakasmaksuja on korotettu monilla alueilla. Vaikka hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta, on asiakasmaksujen nousua hillittävä kansalaisten peruspalveluiden saannin turvaamiseksi.
- Siirrettävä vastuu asiakasmaksukattojen täyttymisen valvonnasta yksilöltä alueille. Ei ole perusteltua, että paljon palveluita käyttävät kansalaiset joutuvat itse seuraamaan maksukaton täyttymistä. Maksukaton täyttymisen seurannassa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää rekisteritietoa ja tekoälyä.
- Puuttua vuokratyövoiman ja ostopalveluiden kustannuksiin. Kasvaviin kustannuksiin on puututtava alueilla, mutta tarvittaessa myös valtakunnallisesti. Suomessa ei voida jäädä vuosikausiksi katselemaan kustannusten nopeaa nousua.
Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.