Naiset työskentelevät miehiä useammin heikkolaatuisissa töissä

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Tilastokeskus tekee viiden vuoden välein Työolotutkimuksen, jossa kysytään laajasti suomalaisten palkansaajien työoloista ja niiden kehittymisestä. Viimeisimmästä aineistosta Tilastokeskuksen tutkijat ovat tehneet mielenkiintoisen luokittelun työpaikkojen laadusta. Luokittelu perustuu Eurofoundin Job Quality-malliin.  

Työpaikan laatuun vaikuttavia tekijöitä on viisi: kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet, työn sosiaalinen ympäristö, työn joustavuus, työn fyysinen ympäristö sekä työn intensiivisyys. Työpaikkojen laadulla on vaikutusta myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että naiset työskentelevät keskimäärin heikompilaatuisissa työpaikoissa kuin miehet.

Hyvällä työpaikalla kaikki mitatut tekijät saavat positiivisen latauksen. Miehet työskentelivät useammin hyvälaatuisissa töissä, sillä tässä ryhmässä oli miehiä 60 prosenttia.  

Työn sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan luokittelussa työtovereiden ja esimiesten välisiä suhteita, työyhteisöltä saatua arvostusta ja häirinnän ja kiusaamisen kokemuksia. Työn joustavuus puolestaan koskee mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihin. Työn intensiivisyys kuvaa kiirettä ja henkistä kuormitusta työssä. Työn fyysiseen kuormittavuuteen kuuluvat muun muassa melu, raskaat nostamiset, tartuntatautien vaara, rasitusvammojen ja tapaturmien riski sekä työn fyysinen kuormittavuus. Työssä olevat kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet tarkoittavat vaikutusmahdollisuuksia oman työn sisältöön, mahdollisuuksiin kehittyä työssä, koettua työn imua ja omasta ammattitaidosta koettua arvostusta. 

Hyvällä työpaikalla kaikki mitatut tekijät saavat positiivisen latauksen. Työssä on hyvät kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet ja melko vähän henkisiä ja fyysisiä rasitustekijöitä. Kaikista palkansaajista 35 prosenttia kuului tähän ryhmään ja he olivat eri ikäisiä, erilaisista ammateista ja koulutusaloilta. Miehet työskentelivät useammin hyvälaatuisissa töissä, sillä tässä ryhmässä oli miehiä 60 prosenttia.  

Toinen ryhmä oli suorittavaa työtä tekevät, joiden työt nimettiin kelvollisiksi töiksi. Tähän ryhmään kuului 18 prosenttia kaikista palkansaajista. Työ oli fyysisesti rasittavaa ja kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet olivat työssä melko vähäisiä. Työpaikan ilmapiiri koettiin kuitenkin hyväksi, stressitekijät vähäisiksi ja työ motivoivaksi. Koulutustaso oli tässä ryhmässä kaikkein matalin ja ammatit tyypillisiä työntekijäammatteja. Iältään tämän ryhmän työntekijät olivat pääasiassa työuransa alkupuolella olevia nuoria ja toisaalta ikääntyneitä. Miehiä ja naisia oli tässä ryhmässä yhtä paljon. 

Kolmanteen ryhmään tutkimuksessa kuuluivat työt, jotka koettiin kiireen pilaamiksi. Näissä töissä kaikki muut tekijät olivat kunnossa, mutta työn intensiivisyys oli liiallista. Työssä oli paljon vaikutus- ja koulutusmahdollisuuksia, työaikajoustot laajoja ja fyysistä rasitusta vähän. Liika kiire työssä aiheutti kuitenkin stressiä ja henkistä kuormitusta. Kiireen pilaaman työn tekijöiden koulutustaso oli korkea ja enemmistö ryhmään kuuluvista oli naisia (56 %). Tähän ryhmään kuuluvat olivat toimihenkilöitä, kuten johtotehtävissä toimivia, asiantuntijoita, päälliköitä, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä. Ikäryhmistä kiireen pilaamissa töissä oli eniten 35-44-vuotiaita. Kaikista palkansaajista kuului tähän ryhmään 17 prosenttia. 

Kiireen pilaaman työn tekijöiden koulutustaso oli korkea ja enemmistö ryhmään kuuluvista oli naisia.

Neljännen muodostivat kuormittavissa töissä olevat. He kokivat, että heidän koulutus- ja kehittymismahdollisuutensa olivat heikkoja, työyhteisössä ilmeni paljon ristiriitoja ja henkistä rasitusta. Sen sijaan työajoissa oli kohtuullisesti joustoa, eikä työn fyysinen rasitus ollut liiallista. Kuormittavia töitä tekeviä oli 11 prosenttia kaikista palkansaajista. Yleisiä ammatteja olivat muun muassa toimisto- ja asiakaspalvelutyöt ja hoitotyöt. Tässäkin ryhmässä naiset olivat enemmistönä (57 %). 

Viidentenä ryhmänä tutkimuksessa olivat suorittavan tason rankat työt, joita tekee 20 prosenttia palkansaajista. Tällaisissa töissä ei mikään laatumittarilla mitattu asia ollut kunnossa. Myös tässä ryhmässä naiset olivat enemmistönä (56 %). Kuormittavissa töissä työ oli henkisesti ja erityisesti fyysisesti raskasta. Töissä oli vähän kehittymismahdollisuuksia. Työyhteisön tuki ja sosiaaliset suhteet olivat heikkoja. Tähän ryhmään kuului muun muassa myynti- ja asiakaspalvelutöitä, hoitoalan työntekijöitä, siivoojia ja varastotyöntekijöitä. Koulutustasona oli yleisesti toinen aste. 

Viidentenä ryhmänä tutkimuksessa olivat suorittavan tason rankat työt. Myös tässä ryhmässä naiset olivat enemmistönä.

Näyttää siltä, että työelämän segregaatio ulottuu myös työelämän laatuun. Miehistä 59 prosenttia tekee työtään hyvissä töissä, mutta naisista vain 46 prosenttia. Luokituksessa tämä tarkoittaa hyviä töitä tai suorittavia kelpo töitä (ks.kuvio). Myönteistä on kuitenkin se, että hyviin töihin lukeutui tehtäviä kaikilta sektoreilta, koulutustasoilta ja ammateista. Työelämää jatkuvasti kehittämällä kaikki palkansaajat voisivat jatkossa työskennellä vähintäänkin kohtuullisen laatutason töissä. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että työpaikan ongelmakohdat tunnistetaan, niihin puututaan ja työyhteisöä kehitetään kokonaisuutena. Työpaikkojen laadun parantaminen helpottaisi erityisesti naisten asemaa työmarkkinoilla ja purkaisi segregaatiota tältä osin. 

Seppo Nevalainen 
STTK:n ekonomisti 

Lähde: Tilastokeskuksen Työolotutkimus 2018 

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue