Tehyn laaja kysely: Koronasta ei ole korvattu mitään, alan vaihto kiinnostaa yhä enemmän

Tilanne sote-alalla on heikkenemässä edelleen. Työhyvinvointi on entisestään hieman laskenut runsaan puolen vuoden aikana, työssä pelätään ja alan vaihtoa harkitsee lähes 90 %. Korona-aika on ollut raskas henkilöstölle. Pakkokeinoja on käytetty, mutta niistä ei ole korvattu.

Aula Research toteutti syyskuussa Tehyn toimeksiannosta kyselytutkimuksen Tehyn jäsenille yliopistollisissa sairaaloissa tai keskussairaaloissa. Vastaajia oli kaikkiaan 2 750.

Korona-aika on ollut sote-alan työntekijöille raskasta: pakkokeinoja on käytetty, mutta kompensaatiota ei ole annettu. Sote-alan ammattilaisiin on kohdistettu kyselyn mukaan useita valmiuslain aikaisia pakkotoimia: 34 %:lla vuosilomia on siirretty, peruttu tai muuteltu niiden kestoa, 23 % on siirretty toiseen työpisteeseen tai tehtäviin ja 16 % kertoo, että irtisanomisaikaa on pidennetty.

Vastaajilta kysyttiin myös, miten työnantaja on korvannut tai hyvittänyt pakkotoimien seurauksia. Lähes kaikki (97%) toteavat, että pakkotoimista ei ole korvattu mitään normaaleista työehdoista poikkeavaa. Vain kolme prosenttia oli saanut esimerkiksi korotetun hälytysrahan tai muun kertaluontoisen lisän. Koronalisää ei ole maksettu kenellekään.

– Kevät ja kesä ovat olleet jäsenillemme raskaita. Kuormittava ja vaarallinen työ yhdistettynä pakkokeinoihin, joilla on mm. määrätty uusiin tehtäviin ja siirretty lomia, on kuormittanut kovasti. Taakkaa lisää arvostuksen puute. Venymisestä muiden suomalaisten hengen ja terveyden hyväksi ei ole korvattu mitään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Muualla Euroopassa on palkittu hoitajia tuntuvasti myös taloudellisesti, ei meillä. Tämä on Rytkösen mukaan hämmentävää ja surullista suomalaisten hoitohenkilöstön kannalta.

– Koronan toinen aalto vyöryy nyt vauhdilla. Edessä on uusi koitos myös hoitajille. Olen erittäin huolissani, miten he jaksavat ja motivoituvat. Mukavat eleet ja kiitokset lämmittävät mieltä, mutta eivät tuo leipää pöytään eivätkä vähennä työmäärää ja riskejä, hän sanoo.

– Jos koronakriisin vuoksi terveytensä ja työkykynsä pakolla alttiiksi laittaneita ei palkita mitenkään, nykyisten työntekijöiden pitäminen alalla ja uusien houkutteleminen alkaa olla lähes mahdotonta. Mitta on täysi.

Alan vaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 % on harkinnut sitä. Vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia ja 64 % ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua.

Yhteensä 89 % vastaajista on sitä mieltä, että parempi palkka on keskeinen alan vetovoimatekijä. Myös alhaisempi psyykkinen kuormitus lisäisi halua pysyä alalla. Näin ajatteli 69 % vastaajista.

– Sote-alan ongelmat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Tietoa ja tilastoja huonoista työoloista ja heikosta palkkatasosta on saatavilla ähkyksi asti. Parannuksia ei kuitenkaan ole tehty vuosikausiin, ennemminkin heikennyksiä. Ongelmia on enää tässä vaiheessa vaikea korjata pienin toimin: tarvitaan isompaa muutosta, jotta alalla on jatkossakin motivoituneita ja työhönsä tyytyväisiä työntekijöitä.

Useampi kuin joka kolmas erikoissairaanhoidossa työskentelevä kokee työhyvinvointinsa huonoksi. Vastaajista 68 % kertoo koronan heikentäneen työhyvinvointia ja 42 % on peloissaan oman tai läheisten terveyden vaarantumisesta. Yhteensä 65 % kertoo työturvallisuuden vaarantuneen korona-aikana.

– Sosiaali- ja terveysalan työ sisältää riskitilanteita, mutta niiden varalta on kouluttauduttu, harjoiteltu ja luotu toimintamalleja. Vastaajien kertoma voimakas pelko sairastumisesta työssä yllätti. Samoja havaintoja on tehty myös kansainvälisesti. Kyse on ehkä viruksen vaarallisuudesta, puutteellisista suojaimista, riittämättömästä perehdytyksestä uusiin tehtäviin tai ylipäänsä tuen puutteesta työpaikoilla. Havainto on otettava vakavasti, työ ei saa aiheuttaa pelkoa, Rytkönen korostaa.

Aula Researchin kyselyyn vastasi yhteensä 2 750 tehyläistä ja vastausprosentti oli 29 %. Vastaajia oli useasta ammattiryhmästä, joista suurin olivat sairaanhoitajat (70 %). Muita vastaajaryhmiä olivat mm. kätilöt, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, fysioterapeutit, lähihoitajat, lastenhoitajat sekä apulaisosastonhoitajat ja osastonhoitajat.

Katso tästä kysely tehyläisille.

Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, puh. 040 821 0028
Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialan johtaja Kirsi Sillanpää, puh. 040 820 7848
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, puh. 050 346 0847

Ajankohtaista

21.10.2020

On aika investoida työkykyyn

Lue
21.10.2020

TYÖ2030 rakentaa muutosta

Lue
16.10.2020

Jytyn puheenjohtajakisassa neljä ehdokasta

Lue
16.10.2020

Työntekijöiden lainaus yleistyy Ranskassa

Lue
16.10.2020

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL: Sote-maakuntauudistus ei saa rapauttaa pelastustoimen toimintakykyä

Lue
16.10.2020

Pron Malinen: UPM:n esimerkki näyttää, ettei yritysten vastuuseen kuntalaisten toimeentulosta voi luottaa

Lue
14.10.2020

Sosiaaliset oikeudet jäävät EU:ssa talouskehityksen varjoon

Lue
13.10.2020

Nuoren turva työelämässä on ammatillinen järjestäytyminen

Lue