Yritysvastuulaki etenee


Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistunut oikeudellinen selvitys yritysvastuulaista, joka pyrkii kuvaamaan erilaisia mahdollisia tapoja toteuttaa lainsäädäntö Suomessa. Selvityksen aikana kuultiin kohtuullisesti sidosryhmiä huomioiden koronakevään asettamat haasteet. Onkin hienoa, että työtä ei lakaistu maton alle vaan se eteni aikataulun mukaisesti. Selvitys lähtee vielä laajalle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen yritysvastuulakia lähdetään toivottavasti hallitusohjelman mukaisesti valmistelemaan eduskunnan käsiteltäväksi.

Suomi on sitoutunut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin, jotka luovat hyvän pohjan kansalliselle yritysvastuulaille. Moni Suomessa toimiva yritys tekee jo nyt paljon huolehtiakseen ihmisoikeusvaikutuksistaan, mutta toistaiseksi se nojautuu yrityksen omaan tahtotilaan. Tutkimuksissa on löydetty ihmisoikeusloukkauksia. Siksi olisi tärkeää sopia pelisäännöistä, jolloin kukaan ei voisi saada myöskään epäreilua kilpailuetua yritysten arvoketjuissa.

Yhä useammin kysytään tuotteen ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden perään.

Kuluttajat ja heidän kulutuskäyttäytymisestään kiinnostuneet yritykset ovat havahtuneet vastuullisuuteen etunojassa. Yhä useammin kysytään tuotteen ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden perään. Kuluttajat hakevat tietoa tuotteen alkuperästä ja halukkaat yritykset tekevät monipuolisia vastuullisuusohjelmia. Monen suomalaisorganisaation palkkalistoille on ilmestynyt vastuullisuusammattilaisia tai jopa kokonaisia tiimejä. Tämä on erinomainen asia meidän kaikkien kannalta: ihmisoikeuksien ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta kuluttamisemme on aito keino vaikuttaa kokonaisuuteen.

Globaalissa maailmassa tuotteen alkuperän eettisyyden selvittäminen on kuitenkin monimutkaisten alihankintaketjujen vuoksi erittäin vaikeaa ja puutteellista. Tehtävä on lähes mahdoton yksittäiselle kuluttajalle, jonka valintoja tutkimusten mukaan vielä toistaiseksi määrittelee pitkälti tuotteen hinta ja valintatilanteessa kiire. Vaikeaa se on yrityksillekin, jotka joutuvat myös arvioimaan tuotteiden vaikutusta oman alansa kilpailuasemaan.

Tarvitsemme kansallisen yritysvastuulain, joka toimisi esimerkkinä ja suuntaa antavana myös EU-säätelyä sekä muiden maiden kansallista lainsäädäntöä varten.

Vastuullisuuden ei tulisi perustua vain vapaaehtoisuuteen, jos haluamme varmistaa kuluttamisen vaikuttavuuden oikeaan suuntaan ja globaalisti. Siksi tarvitsemme kansallisen yritysvastuulain, joka toimisi esimerkkinä ja suuntaa antavana myös EU-säätelyä sekä muiden maiden kansallista lainsäädäntöä varten. Lain tulisi sisältää keinoja varmistaa sen tehokas toimeenpano, ennaltaehkäistä mahdollisia yritystoiminnasta aiheutuvia ihmisoikeusloukkauksia sekä tarjota loukkausten uhreille keinoja päästä korjaavien toimenpiteiden äärelle. Se ei saisi olla liian kuormittavaa yrityksille, vaan niille on tarjottava tukea ja neuvontaa huolellisuusvelvoitteen täyttämiseksi.

Yritysvastuulain hyödyt ovat moninaiset. Kuluttaja voisi luottaa siihen, että suomalaiset yritykset ainakin pyrkisivät toimimaan riittävästi ihmisoikeuksia kunnioittaen myös Suomen rajojen ulkopuolella ja tuotteet olisivat tuotettu mahdollisimman pitkälle eettisesti. Jos jotain vilunkia löytyisi, yrityksillä olisi halu ja valmius korjata asiaa. Yritykset puolestaan voisivat konkreettisesti ja julkisesti todentaa vastuullisuutensa selkeiden prosessien kautta.

Yritysvastuulakia oli kannattamassa ennen eduskuntavaaleja laaja koalitio, joka koostui kansalaisjärjestöistä ja yrityksistä. Kampanja oli osuvasti #ykkosketjuun – Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä globaaleilla markkinoilla kestävämpään markkinatalouteen.

Elena Gorschkow
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö.