Vihriälän ikuisuuslainat ja muita keinoja velkojen mitätöimiseksi

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti

Profiili

Suomalainen talouspoliittinen keskustelu sai kaivattua tuuletusta, kun Vesa Vihriälä ehdotti velkojen osittaista mitätöimistä koronakriisin jälkeen. Alkaa käydä yhä ilmeisemmäksi, että EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen ei ole mitään yhteiskunnallisesti kestävää tietä takaisin perinteisillä keinoilla eli talouskurilla ja veronkorotuksilla. Siksi luoville ideoille on nyt paljon kysyntää.

Velkataakan helpottamisesta ekonomisteille tulee yleensä ensimmäisenä mieleen inflatointi. Tässä ajatuksena on, että valtio voi halutessaan kiihdyttää inflaatiota ja palkkakehitystä ylikevyellä finanssipolitiikalla. Korkeampi inflaatio johtaa korkeampaan nimellisen BKT:n kasvuun ja sitä kautta alentaa valtionvelan suhdetta BKT:hen. Maailmansotien jälkeen velkojen inflatointi olikin yleistä aina 1970-luvun loppuun saakka.

Euroalueella inflatointi ei kuitenkaan ole mikään helppo toimenpide.

Euroalueella inflatointi ei kuitenkaan ole mikään helppo toimenpide. Euroopan keskuspankki (EKP) ei ole saanut edes kahden prosentin inflaatiota aikaiseksi, vaikka se on jo käyttänyt kaikki tavanomaiset keinot ja merkittäviä epätavanomaisiakin keinoja. Valtioiden toimintaa puolestaan rajoittaa paitsi vallitseva ajattelukehikko myös finanssipolitiikan säännöt ja euroalueen instituutiot. Velkojen inflatointi tarkoittaisi siis valtavia muutoksia ajattelutapoihin ja euroalueen instituutioihin, joiden on hankala kuvitella toteutuvan ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Nollakorkoiset ikuisuuslainat

Taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä toimii työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön koronakriisin talousvaikutuksia arvioivan selvitysryhmän puheenjohtajana. Vihriälä ehdotti, että koronakriisin jälkeen osa kaikkien euroalueen jäsenmaiden veloista muutettaisiin nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi. Velkoja ei siis koskaan tarvitsisi maksaa takaisin, eikä niistä maksettaisi myöskään korkoa. Käytännössä velat siis mitätöitäisiin.

Vihriälän mukaan velka-asteita pitäisi alentaa vähintään kymmenellä prosenttiyksiköllä koronakriisiä edeltävistä tasoista. Toisin sanoen, jos koronakriisin myötä velka-asteet nousevat keskimäärin vaikkapa 15 prosenttiyksiköllä, silloin velkoja pitäisi mitätöidä vähintään 25 prosenttia BKT:stä kultakin jäsenmaalta. Velkojen mitätöinti kohtelisi tasapuolisesti kaikkia jäsenmaita, eikä olisi minkäänlainen tulonsiirto jäsenmaiden välillä.

Vihriälän ehdotus on mielestäni luova ja rakentava. Jää kuitenkin auki, kuinka ikuisuuslainat suhtautuisivat EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen asettamiin raameihin, etenkin velka-asteen 60 prosentin rajaan. Vaikka nollakorkoiset ikuisuuslainat puhtaasti taloudellisessa mielessä lisäävät finanssipolitiikan kapasiteettia, ei kapasiteetti välttämättä lisäänny talouspoliittisesti.

Jos ikuisuuslainat lasketaan mukaan EU:n finanssipolitiikan sääntöihin, tarkoittaa se julkistalouden sopeuttamista perinteisillä keinoilla eli menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla. Siinä tapauksessa ajaudutaan helposti yhteiskunnallisesti kestämättömälle tielle. Nyt tarvittaisiin merkittäviä ilmasto-, infra- ja tki-investointeja, ei leikkauksia ja veronkiristyksiä.

Nollakorkoiset ikuisuuslainat pitäisi lukea ulos EU:n finanssipolitiikan sääntökehikosta.

Tästä syystä nollakorkoiset ikuisuuslainat pitäisi lukea ulos EU:n finanssipolitiikan sääntökehikosta. Vaihtoehtoisesti tietenkin sääntökehikkoa voidaan korjata, mutta se lienee pidempi ja epävarmempi tie, vaikka pidemmällä aikavälillä varmasti tarpeellinen.

Velkojen alaskirjaus

Periaatteessa yksinkertaisempi keino mitätöidä velkoja olisi alaskirjata osa keskuspankin taseeseen päätyneistä euroalueen jäsenvaltioiden valtionvelkakirjoista. Tämä tarkoittaa, että keskuspankin oma pääoma painuisi negatiiviseksi. Keskuspankki ei kuitenkaan voi mennä konkurssiin, keskuspankki kun on. Teknisesti negatiivisella omalla pääomalla operoiminen ei ole mikään ongelma.

Nykyiset säännöt kuitenkin edellyttävät keskuspankin pääomittamista, jos sen oma pääoma hupenee. Velkojen alaskirjaus tarkoittaa, että sääntöjä pitäisi muuttaa tai vähintään tulkita luovasti. Velkojen alaskirjaus saattaa siksi olla vaikeampi tie kuin ikuisuuslainat, vaikka aiemminkin hädän hetkellä EKP:ltä on löytynyt luovuutta sääntöjen tulkitsemisesta kuten mittavat valtionvelkakirjojen osto-ohjelmat ovat osoittaneet.

Miljardin euron hätäkolikot

Kiinnostava ja edellisiäkin luovempi ehdotus on miljardin euron hätäkolikoiden painaminen. Ehdotus on tuontitavaraa yhdysvaltalaisesta keskustelusta, jossa on jopa jätetty lakialoite kahdesta biljoonan dollarin kolikon painamisesta. Kolikoiden painaminen kuuluu euroalueellakin edelleen jäsenmaille, vaikka setelit laskee liikkeelle keskuspankki ja sähköistä rahaa luovat pankit.

Jäsenmaat eivät voi mielivaltaisesti painaa kolikoita, vaan ne tarvitsevat kolikoiden liikkeelle laskettavalle määrälle luvan EKP:ltä. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi EKP voi ilmoittaa ostavansa kolikoita jäsenmailta samassa suhteessa kuin se ostaa velkakirjoja. Suomessa laki metallirahasta säätelee tarkemmin kolikoiden liikkeeseen laskua.

Hätäkolikoiden avulla valtionvelka ei kasva ja siten on selvää, että EU:n finanssipolitiikan säännöt eivät ole ajamassa talouksia jatkuvan sopeuttamisen tielle.

Miljardin euron hätäkolikot välttävät kahden edellisen ehdotuksen ongelmat. Hätäkolikoiden avulla valtionvelka ei kasva ja siten on selvää, että EU:n finanssipolitiikan säännöt eivät ole ajamassa talouksia jatkuvan sopeuttamisen tielle. Hätäkolikot välttävät myös sen, että keskuspankki joutuisi operoimaan negatiivisella omalla pääomalla, sillä kolikot arvostetaan nimellisarvostaan keskuspankin taseessa.

Tässä mielessä miljardin euron hätäkolikot vaikuttavat toimivalta ratkaisulta velkojen mitätöimiseksi. Lopulta kuitenkin tarkkaa toteutustapaa tärkeämpää on, että velkojen mitätöidään tavalla tai toisella koronakriisin jälkeen, jotta yhteiskunnallinen epävakaus voidaan välttää. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja.

Patrizio Lainà, STTK:n pääekonomisti

 

***

 

 

Vastikkeettoman tuen myöntämiselle yrityksille oltava kestävät perustelu

Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille

Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen

Laskelmia työajan lyhentämisen tukemisesta

Koronakriisi lisää nuorten epävarmuuden kokemuksia ja kuormittumista

Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?

Työmarkkinajärjestöjen esityksellä pelastetaan yrityksiä ja työpaikkoja

Ajankohtaista

30.9.2020

Ahti Rantosesta Vuoden rialainen 2020

Lue
30.9.2020

Vuoden nuori rialainen 2020 on Tanja Lepikkö

Lue
30.9.2020

Oulun kaupunki painostaa työntekijöitä laittomasti – JHL ja Jyty harkitsevat rikosilmoituksen tekemistä

Lue
30.9.2020

JHL ja Jyty uuteen lakkoon Oulussa – Kaupunginhallitus vähät välittää kaupungin työntekijöistä

Lue
30.9.2020

Tehy: Tartuntatautilakiin kirjattava riittävä henkilöstömitoitus ja henkilöstön perehdytys

Lue
29.9.2020

Yritysten yhteenlasketut voitot yhä ennätystasolla

Lue
28.9.2020

SuPerin Paavola: Uusi tehtävänjako vanhustenhoidossa tulee voimaan heti – asiakas tulee hoidon keskiöön

Lue
28.9.2020

Jyty: Oulun koulusihteerien työtä ei tule ulkoistaa Monetralle

Lue