Työmarkkinajärjestöjen esityksellä pelastetaan yrityksiä ja työpaikkoja


Koronavirus ja työelämä

Työmarkkinajärjestöjen esityksen tavoitteena on vahvistaa yritysten vakavaraisuutta koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä. Kyse ei siis ole kustannuskilpailukyvyn parantamisesta. Hallituksen julkistama viiden miljardin euron tukipaketti yritysten auttamiseksi pureutuu maksuvalmiuden vahvistamiseen lainanannon lisäämisen ja maksujen lykkäämisen kautta. Maksuvalmiuden vahvistaminen ei kuitenkaan yksin pelasta konkursseilta, jos yritystoiminta kääntyy hyvin tappiolliseksi. Siksi tarvitaan myös vakavaraisuuden vahvistamista.

Työmarkkinajärjestöjen esitys koronaviruspandemiaan vastaamiseksi julkaistiin 18.3. Esityksessä pyritään tukemaan yrityksiä ja työntekijöitä kriisin yli. Esitys sisältää kolme isoa kokonaisuutta: eläkemaksujen helpotukset, lomauttamisen nopeuttaminen ja toimeentulon turvaaminen. Kaikki toimenpiteet on sovittu määräaikaisiksi, pääasiassa tämän vuoden loppuun saakka.

Koronakriisin kaltaisessa taantumassa perinteinen elvytys ei toimi, koska tarjontaa ei yksinkertaisesti ole ja kysyntääkin pyritään nimenomaan rajoittamaan. Siksi koronakriisissä täytyy turvautua epätavanomaiseen elvytykseen tarjoamalla yrityksille rahoitustukea, jotta ne ylipäätään pysyvät pystyssä. Tavoitteena on myös turvata ihmisten toimeentulo, jotta he selviävät juoksevista menoistaan.

Eläkemaksuja alennetaan ja lykätään vakavaraisuuden parantamiseksi

Työeläkkeitä rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. Työmarkkinajärjestöjen esityksessä työnantajan maksamaa eläkemaksua alennetaan noin miljardi euroa. Tämän seurauksena yritysten vakavaraisuus paranee lähes samalla summalla, ja monilta konkursseilta toivottavasti vältytään. Alennus on tilapäinen ja yritysten on määrä maksaa takaisin saamansa etu vuosina 2022 – 25.

Esityksessä parannetaan myös yritysten maksuvalmiutta. Työeläkkeiden maksua voitaisiin siirtää kolme kuukautta eteenpäin ja aiemmin maksettujen työeläkkeiden takaisinlainausta helpotetaan. Maksuvalmiuden parantaminen tarkoittaa, että yritysten kassassa on riittävästi rahaa juoksevien menojen kuten palkkojen maksamiseen.

Lomautuksia helpotetaan irtisanomisten välttämiseksi

Normaalisti yrityksiltä edellytetään varautumista lomautuksiin ja irtisanomisiin hyvissä ajoin. Samalla työntekijöille mahdollistetaan päätöksiin vaikuttaminen. Määräaikojen ansiosta työntekijöiden palkkatulot ovat ennustettavampia ja he pystyvät paremmin varautumaan tulevaisuuteen.

Nyt työmarkkinajärjestöjen esityksessä yritysten lomauttamista nopeutetaan merkittävästi lyhentämällä neuvottelu- ja ilmoitusaikoja ja mahdollistamalla lomauttaminen jopa ennen yt-neuvottelujen päättymistä. Tavoite on välttää irtisanomisia ja vahvistaa yritysten vakavaraisuutta.
Kansainvälisesti koronakriisin tukitoimet poikkeavat merkittävästi, koska järjestelmät ovat erilaisia.

Esimerkiksi lomautusjärjestelmä ei ole kaikkialla käytössä kuten vaikkapa Ruotsissa ja Tanskassa. Ilman lomauttamisen mahdollisuutta yritykset joutuvat suoraan irtisanomaan työntekijöitä.
Työmarkkinajärjestöjen esityksessä huomionarvoista onkin, että nimenomaan lomautusten lakisääteisiä aikoja lyhennetään – ei irtisanomisten. Tämä kannustaa yrityksiä suosimaan lomautuksia irtisanomisten sijaan. Lomautusjärjestelmää voidaankin pitää Suomen etuna, sillä se mahdollistaa irtisanomisten välttämisen ja nopean paluun takaisin vanhaan työpaikkaan koronakriisin hellittäessä.

Lomautusten helpottamisella on toki myös raadollisempi puoli. Koronakriisin seurauksena monien yritysten toiminta lakkaa käytännössä kokonaan, mutta palkanmaksua ei voi lopettaa kuin seinään. Lomauttamisen helpottaminen nopeuttaa myös palkanmaksun lopettamista, mikä vahvistaa yritysten vakavaraisuutta ja auttaa välttämään konkursseja. Tässäkin ajatuksena on pitää yrityksiä pystyssä, jotta koronakriisin hellittäessä työntekijöillä on työpaikka, johon palata.

Toimeentulon turvaaminen

Lienee väistämätöntä, että lomautusten helpottamisesta huolimatta osa työntekijöistä joutuu irtisanotuksi koronakriisin seurauksena. Työmarkkinajärjestöjen esityksessä tavoitteena on turvata ihmisten toimeentulo. Siksi työmarkkinajärjestöt esittävät, että työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan. Se tarkoittaa, että työttömyyskorvaus alkaa juosta heti ensimmäisestä päivästä alkaen, eikä vasta seitsemän päivän kuluttua.

Yritysten takaisinottovelvoitetta pidennetään samalla yhdeksään kuukauteen. Yritysten täytyy siis ottaa irtisanottu työntekijä takaisin yhdeksän kuukauden päästäkin, jos se aikoo palkata lisää työntekijöitä vastaaviin tehtäviin kriisin hälvettyä.

Monissa muissa maissa toimeentuloa on lähdetty turvaamaan takaamalla palkkatuloja. EK:n blogissa avataan, kuinka Tanskassa lomautusten ajalta tuetaan täyden palkan maksamista ja Ruotsissa 90 prosentin palkan maksamista.

Myös suomalaiset työmarkkinajärjestöt esittävät palkkatulojen takaamista siirtämällä palkanmaksuvelvollisuus valtiolle koronakriisin aiheuttamassa poikkeustilanteessa, kun työssäkäynti estyy. Samalla se vahvistaa yritysten vakavaraisuutta ja auttaa niitä selviämään kriisin yli.

Onko työmarkkinajärjestöjen esitys riittävä?

Luultavasti ei ole. Monia muita toimenpiteitä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan. Esimerkiksi valtio voi joutua parantamaan yritysten vakavaraisuutta pääomittamalla niitä omistusosuuksia vastaan.

Lomautusten ja irtisanomisten välttämiseksi voitaisiin monien muiden maiden tavoin tarjota tukea lyhennettyyn työaikaan. Ihmisten toimeentuloa voidaan parantaa korottamalla määräaikaisesti työttömyysturvan tasoa ja löysäämällä sen ehtoja.

Rahapolitiikkaa joudutaan miettimään kokonaan uudestaan. Palkansaajien eurooppalainen kattojärjestö ETUC on laatinut vetoomuksen, jossa ehdotetaan muun muassa helikopterirahaa. Helikopteriraha tarkoittaa, että keskuspankki loisi uutta rahaa yksinkertaisesti kirjaamalla sitä kansalaisten tilille. Olen itse yksi vetoomuksen allekirjoittajista.

Ellei talouden nopeaa palautumista tapahdu koronapandemian hellittäessä, tarvitaan myös mittavaa perinteistä finanssipoliittista elvytystä. Ensin pitää kuitenkin keskittyä itse pandemiasta selviytymiseen niin terveydellisesti kuin taloudellisestikin.

Kiky-sopimuksessa ja sen jälkiselvittelyissä luottamus työmarkkinoilla pääsi karisemaan pahoin. Toivottavasti koronakriisissä ponnistelu yhteisen päämäärän eteen palauttaa jälleen luottamuksen työmarkkinoille.

Patrizio Lainà
Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti