Miksi sosiaalivakuutusmaksujen siirron vaikutuksista vaietaan?


Sosiaaliturvauudistus

Työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierros on käynnistymässä. Julkista keskustelua on käyty kiivaasti kilpailukykysopimuksen 24 tunnin palkattoman työajan pidennyksen merkityksestä yritysten ja työpaikkojen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Kokonaan keskustelusta – ainakin työnantajien taholta – on unohdettu kilpailukykysopimuksessa sovittujen sosiaalivakuutusmaksujen siirron vaikutus yrityksille ja työnantajille.

Työnantajien sosiaaliturvamaksu alenee vuosina 2017-2019 noin prosenttiyksikön

Kilpailukykysopimuksessa siirrettiin työnantajilta palkansaajille työttömyysvakuutusmaksuja maksettavaksi siten, että työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä (vuonna 2017 0,45 %-yks. ja vuonna 2017 0,4 %-yks.).

Työeläkevakuutusmaksuja siirrettiin työnantajilta palkansaajien maksettavaksi siten, että työntekijän työeläkevakuutusmaksu nousee yhteensä 1,2 %-yksikköä (vuonna 2017 0,2%-yks., vuonna 2018 0,2 %-yks., vuonna 2019 0,4 %-yks. ja vuonna 2020 0,4 %-yks.). Lisäksi työnantajien sosiaaliturvamaksu alenee vuosina 2017-2019 noin prosenttiyksikön.

Sosiaalivakuutusmaksujen muutosten tuoma hyöty yrityksille vuoden 2018 palkkasumman perusteella on vuositasolla 1-2 miljardia ja kumulatiivisesti noin 6,5 miljardia.

Sosiaalivakuutusmaksujen muutosten tuoma hyöty yrityksille vuoden 2018 palkkasumman perusteella on vuositasolla 1-2 miljardia ja kumulatiivisesti noin 6,5 miljardia.

Jos edelleen tarkastellaan 60 pörssiyhtiön maksamien osinkojen määrän muutosta vuosina 2017 – 2019, havaittavissa on merkittävää kasvua kyseisten yritysten maksamien osinkojen määrissä erityisesti vuosina 2018 ja 2019.

Yllä mainittujen lukujen valossa on toki vaikea täsmällisesti arvioida, mikä vaikutus sosiaalivakuutusmaksujen siirrolla on ollut työllisyyteen, mikä investointien kasvuun ja mikä maksettujen osinkojen kasvun määrään. Sen voi kuitenkin todeta, että osa yritysten saamasta hyödystä on siirtynyt suoraan omistajille. Sekin on syytä todeta, että sosiaalivakuutusmaksujen siirron hyödyt ovat kohdistuneet kaikille yrityksille ja työnantajille, toisin kuin palkaton työajan pidentyminen.

On kummallista, että sosiaalivakuutusmaksujen siirron merkityksestä ja vaikutuksesta ei työnantajien taholta puhuta mitään.

Keskustelua laajennettava myös työajan sijoitteluun ja töiden orginisointiin

On kummallista, että sosiaalivakuutusmaksujen siirron merkityksestä ja vaikutuksesta ei työnantajien taholta puhuta mitään. Työaikaa koskevassa keskustelussa on korostunut vain palkattoman 24 tunnin merkitys yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Huomattavasti olennaisempaa olisi käydä keskustelua siitä, mikä ylipäänsä on työajan pituuden, työajan sijoittelun, töiden organisoinnin ja työtehtävien määrän vaikutus tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Hyvä esimerkki on Juuan kunta, joka panosti työhyvinvointiin ja päätti käyttää työajan pidennystunnit työntekijöiden liikuntaan, mikä vähensi sairauspoissaoloja merkittävästi ja toi kunnalle säästöjä.

Ehdotan, että keskustelua käytäisiin laajemmin myös työnantajien toimesta sosiaalivakuutusmaksujen siirron merkityksen ja vaikutuksen sekä hyödyn kohdentumisen lisäksi kokonaisuudessa tehdyn työajan, työhyvinvoinnin, henkilöstöresurssien, työtehtävien mitoituksen, johtamisen ja osaamisen merkityksestä kilpailukykyyn, työllisyyteen ja tuottavuuteen.

 

Teksti: Katarina Murto
Graafit: Patrizio Lainà