Greta ja keltaliivit


Ilmastonmuutos ja työelämä

Tämän päivän rohkeat ajattelijat ja tien opastajat näyttävät löytyvän nuorista. Kukapa olisi vuosi sitten uskonut, että kymmenien tuhansien nuorten koululakkolaisten protestimarsseja ympäri maailmaa johtaa 16-vuotias lettipäinen ruotsalaistyttö Greta Thunberg.

Joka perjantai Twitter virtaan tulee lukuisia kuvia ilmastonmuutoksesta huolissaan olevista nuorista. He vaativat hallituksia ottamaan vakavasti tekemänsä sitoumukset ja lopettamaan nuorten tulevaisuuden tuhoamisen. Hämmästyttävää on, että kaikki alkoi yhden tytön mielenosoituksesta viime syyskuussa, ja nyt ilmastoprotesti on kasvanut globaaliksi kansanliikkeeksi. Kysyntää teemalla siis on paljon ja erityisesti nuoret ovat aktivoituneet.

Olemmeko tiellä kohti tulevien sukupolvien maailman tuhoamista?

Mikäli hallitukset eivät saa aikaan radikaaleja toimenpiteitä, on meillä maailman johtavien tutkijoiden mukaan noin viiden prosentin mahdollisuus selvittää kahden asteen lämpenemishaaste. Ja maailman ilmastopaneelin IPCC:n viimeisimmän laskelman mukaan on mentävä vielä senkin alle, korkeintaan 1,5 asteeseen. Suomessakin olisi tärkeää on tutkia ja tuoda esiin arvio siitä, millainen ilmastovaje syntyy vuoteen 2050 mennessä ja mitä se maksaa, mikäli toimenpiteitä ei toteuteta.

Laskelmien mukaan Suomen olisi leikattava kymmenessä vuodessa päästöjään vähintään puolella. Ilmastonmuutoksen velkakello näyttää kuilun repeämisen havainnollisesti. Gretan sanoin: ”Elämme juuri nyt kriisiä, jota ei ole koskaan pidetty kriisinä”. Hallituksen pitää nyt toimia nopeasti ja valmistella kattava ilmastostrategia, joka voi toimia myös esimerkkinä muulle Euroopalle.

Ilmastonmuutos vaatii hallitukselta reiluja ratkaisuja

Kestävää talouspolitiikkaa ei voi erottaa oikeudenmukaisesta ilmastopolitiikasta. Ranskan hallitus yritti sitä ehdottamalla polttoaineveron ja muutamien muiden elinkustannusten korotusta ilmastosyistä. Protestoijien mielestä Ranskan hallitus on suosinut varakkaita ihmisiä muiden kustannuksella. He myös vaativat kansanvallan lisäämistä kansalaisaloitteiden avulla ja presidentti Macronin eroa.

Protestien jatkuttua viikkoja hallitus viimein taipui ja ilmoitti jäädyttävänsä polttoaineiden veronkorotukset ja sähkön ja kaasun hinnat. Mitään korvaavia toimia tai esimerkiksi veropoliittisia ratkaisuja ihmisille ei esitetty. Vaikka yli 70 prosenttia ranskalaisista kannattikin keltaliivien vaatimuksia, viime aikojen väkivaltaiseksi kehittyneet mielenosoitukset ovat kauhistuttaneet kaikkia. Yritykset ovat laskeneet menettäneensä jo 60 miljoonaa euroa. Ranskan valtio puolestaan on käyttänyt kyynelkaasua ja vesitykkejä sekä harkinnut poikkeustilaa. Soisin, että Suomen valitsema tie ei johda tällaiseen katastrofiin.

Suomen tie ilmastopolitiikassa

Talous- ja ilmastopolitiikan tavoitteeksi pitää asettaa uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntyminen ja vanhojen uudistaminen. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet luovat parhaassa tapauksessa uutta työtä ja tämä mahdollisuus on käytettävä tarkoin. Tämä edellyttää nykyisen tuotantorakenteen ja – tapojen isoja muutoksia, sekä kiertotalouden periaatteiden omaksumista.

Innovaatiopolitiikka on tehokas keino edistää kestävää kasvua, sekä elinkeinojen ja organisaatioiden uudistumista. Tämän vuoksi tutkimus- ja kehitysrahoitus pitäisi nostaa vähintään neljään prosenttiin BKT:sta. Innovaatiorahoituksen sekä investointi- ja kehittämistoimien painopisteiksi kannatta nostaa terveysteknologian ja kiertotalouden innovaatiot.

Ilmastonmuutoksen vuoksi toimialoja kuolee ja uusia syntyy. Samoin käy ammateille ja työpaikoille. Työllisyyden ja työpaikoilla tarvittavan osaamisen rooli ilmastopolitiikassa on jäänyt tähän mennessä muiden ilmastotoimien jalkoihin, joten se tulee nyt nostaa kehittämisen kärkeen. Muutosturvaa ja muita aikuiskoulutukseen luotuja malleja pitää kehittää edelleen vastaamaan todelliseen työelämän osaamistarpeisiin ja uusien ilmastonmuutoksen torjuntaan kytkeytyvien taitojen oppimiseen.

Hallituksen pitäisi selvittää yhteistyössä työmarkkinaorganisaatioiden kanssa sektorikohtaisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset ja eri toimien vaikutukset työntekijöiden asemaan, sekä tarvittava muutosturva, jolla edistetään hiilineutraalia työllisyyttä. Näin varmistetaan yhteiskunnan ja yksilöiden kyky hallita muutostilanteita. Samalla uhka työmarkkinoilta syrjäytymiseen ja yhteiskuntarauhaa heiluttavaan liikehdintään pienenee.

Oppaaksi Suomen tien rakentamiseen suosittelen ennemmin Gretaa kuin keltaliivejä.

 

Leila Kurki, asiantuntija, työelämän ja innovaatiot, STTK