Yhteistoimintalain uudistaminen ja aito kolmikanta turvaavat työrauhaa

Työtaisteluiden määrä pohjoismaissa

STTK on esittänyt yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista ja haluaa sen myös tulevaan hallitusohjelmaan.
– Onnistuneella yt-lain uudistuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa työrauhan säilymiseen työpaikoilla, johtaja Katarina Murto arvioi.

Tilastokeskus on julkaissut viime vuoden työtaistelutilastot. Viime vuonna työtaistelujen määrä kasvoi, ja yleisimpinä syinä olivat alan työehtosopimus, muu syy ja työnjohto. Työtaistelujen määrä on kuitenkin vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Kansainvälinen vertailu osoittaa myös, että Suomessa työtaistelujen vuoksi menetettyjä työpäiviä on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.

Työtaisteluoikeus liittyy järjestäytymisvapauteen, joka on turvattu kansallisessa lainsäädännössämme ja kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut.
-STTK uskoo vahvasti sopimusyhteiskuntaan ja siihen, että neuvottelemalla ja sopimalla rakennetaan pitkäjänteisiä ja kestäviä ratkaisuja. Työtaistelu on aina viimesijainen keino, Murto korostaa.

Esimerkiksi lyhyet ulosmarssit työpaikoilta johtuvat epäonnistuneesta tai huonosti hoidetusta yhteistoimintaprosessista työvoiman vähentämistilanteissa. Nämä voitaisiin välttää, jos työpaikalla panostettaisiin aitoon, ennakoivaan ja toimivaan yhteistoimintaan.

STTK:ssa ei uskota, että työtaistelut vähenisivät rajoittamalla oikeuksia tai lisäämällä sanktioita. Lakkojen vähentämiseksi toimivin keino olisi analysoida tarkasti niiden syyt.
– Esimerkiksi lyhyet ulosmarssit työpaikoilta johtuvat epäonnistuneesta tai huonosti hoidetusta yhteistoimintaprosessista työvoiman vähentämistilanteissa. Nämä voitaisiin välttää, jos työpaikalla panostettaisiin aitoon, ennakoivaan ja toimivaan yhteistoimintaan sekä parempaan tiedonsaantiin ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin. Neuvottelukulttuuria tulisi kaikilla tasoilla edistää, Murto uskoo.

Aito kolmikanta torjuu poliittisia lakkoja

Poliittisten työtaisteluiden välttämiseksi paras keino on kunnioittaa aitoa kolmikantaista lainsäädäntövalmistelua.
– Kolmikannassa työnantaja- tai palkansaajapuolella ei tarvitse olla veto-oikeutta, mutta valmisteluun ja lopputulokseen on voitava aidosti vaikuttaa. Jos kolmikantavalmistelu ei tuota tulosta, eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Suomi on isojen uudistusten äärellä. Tarvitsemme pitkäjänteistä vaikuttavaa, vakauttavaa ja vakuuttavaa työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta ja neuvottelutaitoja on lainsäädäntövalmistelussa järkevä hyödyntää. Lainsäädäntövalmistelulle on varattava riittävä aika asian laatuun ja laajuuteen nähden. Myös etu- ja jälkikäteisvaikutusarviointeihin on panostettava, Murto korostaa.

Lisätietoja:

Katarina Murto, johtaja, puh: 050 568 9188.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue