Ilmastonmuutoksen velkakello tikittää


Ilmastonmuutos ja työelämä

Juuri nyt kun kirjoitan tätä, Suomen ilmastovelka on tältä vuodelta jo 6,9 miljoonaa CO2 tonnia. Luku on laskettu vuoden alusta lähtien vertailukohtanaan Pariisin kokouksessa sovittu päästövähennyksen tavoite vuonna 2030.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa, että kasvihuonekaasujen päästöt ja poistot pitäisi saada tasapainoon vuoden 2050 jälkeen. Hiilineutraalius tarkoittaa, että ilmakehään ei päästetä enempää kasvihuonekaasupäästöjä kuin sieltä sitoutuu esimerkiksi kasveihin.

Suomen kokonaispäästöjen tulisi olla vuonna 2030 korkeintaan 28,5 miljoonaa tonnia, eli noin 5,2 tonnia henkeä kohden. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa Suomelle 60 prosentin päästövähennystä. Tämä ei ole helppo juttu, sillä vuonna 2017 Suomen kokonaispäästöt olivat 56,1 miljoonaa CO2 tonnia, joista osuuteni (tai sinun osuutesi) on noin 10,2 CO2 tonnia vuodessa.

Ilmastonmuutoksen velkakello kasvaa

Suomen olisi siis leikattava kymmenessä vuodessa päästöjään lähes puolella. Ilmastonmuutoksen velkakello tikittää ja olemme liukumassa sovitun tavoitteen ulkopuolelle.

Viime vuonna maailman energiakulutus kasvoi 2,3 prosenttia ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat 1,7 prosenttia kertoo Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n maaliskuinen raportti. Vahva talouskasvu eri puolilla maailmaa ja edellisvuotista suuremmat lämmitys- ja viilennystarpeet joillakin alueilla aiheuttivat sen, että energiankulutuksen kasvu oli nopeampaa kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosikymmenellä. Suurin kasvu, 70 prosenttia, oli fossiilia polttoaineita.

Nuorten ilmastomielenosoittajien banderolleissa muistutettiin taannoin osuvasti, että ”Dinosauruksetkin luulivat että heillä on aikaa”. Tieteen ja tutkimuksen todisteluista huolimatta nykyään jotkut yhä uskovat, että paras tulevaisuus-strategia on ’business as usual’. Kutsun heitä aikamme dinosauruksiksi.

Dinosauruksilla on lopun ajan ilmastojuhlat?

Maaliskuussa julkaistiin pankkien ilmastotekoja ruotiva raportti, joka on järkyttävää luettavaa. Sen mukaan vuodesta 2015 (Pariisin ilmastosopimus allekirjoitettiin) maailman 33 suurinta pankkia rahoittivat 1.9 biljoonalla dollarilla fossiilisia polttoaineita tuottavia yrityksiä. Sata ilmastopiittaamattomuudessaan kaikkein agressiivisinta yritystä sai tästä summasta 600 miljardia.

Maailman tuottavin yhtiö viime vuonna oli Saudi-Arabian öljy-yhtiö Saudi Aramco Bloomberg. Luottoluokittajien mukaan sen nettovoitto lähes 99 miljardia euroa. Luku on ihmisaivoille miltei käsittämätön. Summalla voitaisiin esimerkiksi rahoittaa Suomen menot neljäksi vuodeksi.

Se, että noin valtava rahoitus yhä kanavoituu fossiilisten polttoaineiden edistämiseen kertoo surullista kieltään siitä, miten mitättömänä asiana pankki-, fossiili- ja energiasektorit pitävät uusiutuvien energioiden vauhdittamista.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan näyttää siltä, että bruttokansantuotteen kasvun päästöriippuvuus on taas voimistunut. Erityisesti Yhdysvallat, Kiina ja Intia ovat kasvattaneet päästöjään, kun taas Euroopan esimerkki osoittaa, että aktiivisilla toimilla voidaan saada paljon aikaan esimerkiksi energiatehokkuudessa.

Muutoin Euroopassa ei nyt mene kovin hyvin. Maaliskuun huippukokouksessa EU-maiden johtajat valitettavasti tyytyivät toteamaan, että unionin pitäisi pitkällä tähtäimellä pyrkiä hiilineutraaliuteen, “ottaen huomioon jäsenmaiden erityispiirteet ja teollisuuden kilpailukyvyn”. Tavoitevuosi hiilineutraaliudelle jäi sopimatta.

Tämä kimmastutti monet. Ratkaisu ei tyydytä sen enempää Pariisin ilmastosopimuksen tai tutkimustiedon vaatimuksia kuin ilmastomarsseille osallistuneiden nuorten toiveita. Pahimmat dinosaurukset olivat verkkojulkaisu Euractivin mukaan Saksa, Puola, Unkari ja Tšekki.

Suomen on ohjattava Eurooppaa ilmastonmuutoksen uusille urille

EU:n pitäisi sopia vuoden 2050 ilmastostrategiasta Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Yhteisistä tavoitteista karanneita lampaita pitää nyt jahdata hyvin esimerkein ja diplomatian keinoin, sillä tieteellä ei näytä olevan toivottua vaikutusta.

STTK esittää, että uusi hallitus valmistelee ilmastostrategian, jonka tavoitteena on ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen alle kahteen asteeseen. Ilmastopolitiikan yhdeksi tavoitteeksi asetetaan uusien, kestävämpien työpaikkojen ja elinkeinojen syntyminen ja vanhojen uudistaminen. Hallituksen on selvitettävä ilmastopolitiikan toimien vaikutukset ja keinot edistää työllisyyttä yhteistyössä työelämän kanssa.

Tärkeää on ennakoida, millaista osaamista, koulutusta ja muutosturvaa siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan edellyttää. Joustavien siirtymien työllistävyyden maksimoimiseksi on uudistettava aikuiskoulutusjärjestelmää ja tuettava työikäisten osaamisen uudistamista.

Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta suunnataan uusiutuvan energian ja cleantech-innovaatioiden lisäämiseksi. Kestävyyden tulee olla keskeinen kriteeri julkisissa hankinnoissa. Kestävän kehityksen tavoitteet sidotaan osaksi lainsäädännön ja valtion budjetin valmistelua, ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Leila Kurki, STTK

***

STTK: EU:n ja Suomen otettava johtava rooli ilmastopolitiikassa – Eduskuntavaaliehdokkaat haluavat Suomen täyttävän kansainväliset velvoitteensa