Saana Simonen: Maapallon tulevaisuudesta päätetään nyt(?)


Ilmastonmuutos ja talous

Aikamme yksi suurimmista haasteista tällä hetkellä on ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n viimesyksyinen raportti ilmaston tilasta iski koko Suomeen. Maapallon keskilämpötila ei saa kasvaa yli 1,5 astetta, koska suurempi lämpeneminen aiheuttaa mittavia haittoja luonnolle ja ihmisille. Yhtäkkiä huomasi kuinka ilmastosta puhuivat entistä useammat niin sosiaalisessa mediassa, lehdissä kuin kahvipöydissä.

Vuoden 2019 alussa nuoret olivat koululakossa ja osoittivat mieltä ilmaston puolesta eduskuntatalon edessä. Voi sanoa, että Suomessa koettiin ilmastoherätys. IPCC:n raportti tuli tulevaisuutta ajatellen juuri oikeaan aikaan, hetkeen ennen eduskuntavaaleja, jolloin puolueet eivätkä ehdokkaat vaalikentillä voi välttyä ilmastoon ja ympäristöön liittyviltä kysymyksiltä.

Tämän hetken päätökset ilmaston ja ympäristön suhteen näkyvät tulevaisuudessa ja tulevaisuuden sukupolville.

”Päin mäntyä käy sen ihmisen tie, joka roskat ja jätteet metsään vie”

Pienikin lapsi tietää, että ”päin mäntyä käy sen ihmisen tie, joka roskat ja jätteet metsään vie”. Hiukan isompi tietää valita kangaskassin muovipussin sijaan. Biojätteiden, pahvin, lasin, metallin, muovin ja jopa käyttöesineiden kuten vaatteiden ja astioiden kierrättäminen on useille ihmisille arkipäivää.

Meillä kotona asuva esikoululainen on hyvin tietoinen kierrätykseen liittyvistä kysymyksistä, ja olenkin hänen kommenttiensa myötä muuttanut kierrätystottumuksiamme parempaan suuntaan. Hyvä näin, että jo esikouluikäinen tiedostaa kierrätyksen tärkeyden. Ihmisistä on tullut entistä ympäristötietoisempia ja ympäristöä kuormittavia valintoja vältetään tietoisesti entistä enemmän.

Yksittäisten ihmisten teot ja valinnat hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat ympäristölle tärkeitä, mutta se ei yksinään enää riitä hillitsemään ilmaston lämpötilan nousua. Tarvitaan konkreettisia keinoja.

Yksittäisten ihmisten teot ja valinnat hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat ympäristölle tärkeitä, mutta se ei yksinään enää riitä hillitsemään ilmaston lämpötilan nousua.

Ihmisiä ja yrityksiä tulee ohjata lainsäädännöllä päästöjen vähentämisessä

Ihmisiä ja yrityksiä tulee ohjata lainsäädännöllä entistä vahvemmin päästöjen vähentämisessä ja kulutuksen hillitsemiseksi. Myös erilaiset luonnon- ja ympäristön suojeluun liittyvät lait kaipaavat pikaista päivitystä. Meidän tulee olla myös valmiita ottamaan vastaan mahdollisia ilmastopakolaisia, sillä ilmaston lämpeneminen aiheuttaa lämpimien maiden kriisialueilla entistä enemmän haittaa, ja avun tarvitsijoiden määrä lisääntyy entisestään.

Kestävän kehityksen ratkaisut eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia. Päästöjen verotuksessa tulee ottaa huomioon eriarvoistumiskehitys, jos esimerkiksi yksityishenkilöiden verotus nousee erilaisten kuluttamisvaihtoehtojen kuten yksityisautoilun tai lentämisen takia. On myös huomioitava yritysten kyky voida kehittää omaa toimintaansa ja tuottaa tulosta.

Tulevaisuuden ratkaisuja ja esimerkiksi sähköautojen yleistymistä tulee miettiä siitä näkökulmasta, että sähköautot ovat ympäristöystävällisiä vain silloin, kun tuotettu sähkökin on sitä. Tai entä miten kehittyvät valtiot, joiden isoimpia tulonlähteitä on turismi? Miten ne pääsevät kehittymään, jos lentämisen vähentämisen myötä turismi vähenee?

Jotta meillä on jatkossakin ympäristövastuullisia tulevaisuuden tekijöitä, ammattilaisia ja ilmasto-ongelmien ratkaisijoita, opiskelua ja työtä tulee pohtia ympäristö- ja ilmastokuormituksen näkökulmista varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään saakka. Opettajilla täytyy olla osaamista laadukkaaseen ilmasto- ja ympäristötietoiseen opetukseen sekä tietotaitoa ja ymmärrystä yhteiskuntamme tulevista haasteista siitä näkökulmasta, mitä eri aloilla tulee tapahtumaan ilmaston lämpenemisen ja sen ehkäisyn suhteen.

Koulutuksessa tulee pohtia jo ennaltaehkäisevästi mahdollisia aloja tai ammatteja, jotka saattavat ilmastosyistä lakata kokonaan olemasta. Tällaisen tapahtuessa yhteiskunnan tulee tarjota näiden alojen ihmisille lisä- tai täydennyskoulutusta, jotta he säilyttävät paikkansa työelämässä.

Päätöksenteossa pitää huomioida ympäristön lisäksi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ajattelu, koska ne kulkevat käsi kädessä.

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioitava ilmastopolitiikassa

Tavoitteita ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi tulee tukea yhteiskunnallisilla teoilla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Suomi ei yksin pysty ilmastoa pelastamaan. Päätöksenteossa pitää huomioida ympäristön lisäksi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ajattelu, koska ne kulkevat käsi kädessä. Tämän hetken päätökset ilmaston ja ympäristön suhteen näkyvät tulevaisuudessa ja tulevaisuuden sukupolville konkreettisesti. Kestävintä päätöksentekoa tehdään pitkän aikavälin tarkastelulla. Aika näille päätöksille ja teoille on nyt, puheet ilmastonmuutoksesta ei enää riitä.

Säilyttääksemme maapallon pysäytetään ilmaston lämpeneminen ja tehdään Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen tarvitaan meitä kaikkia ja yhteinen parlamentaarinen tahtotila. Jos meillä ei ole maapalloa millä elää, onko enää muillakaan poliittisilla toimilla merkitystä.

Minä ainakin haluan säilyttää tuleville sukupolville kestävän maapallon. Haluathan sinäkin?

Saana Simonen, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja

***

Ilmastonmuutos ja talous: Kauanko meillä vielä on neljä vuodenaikaa?