SuPer: Kunnat alibudjetoivat tietoisesti sote-palvelujaan


Sote-uudistus

Kunnat ovat minimoineet sote-kustannuksensa, jotta niiden ei tarvitsisi rahoittaa niin paljoa tulevaisuuden maakuntia. Potilaat ja hoitajat kärsivät säästöjen kurittamissa hoivayksiköissä.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) taloudellisten ongelmien taustalta löytyy muun muassa se, etteivät kuntayhtymän jäsenkunnat ole lähettäneet KYSiin odotusten mukaisesti potilaita. KYS aloitti yhteistoimintaneuvottelut 25.2.2019 tavoitteenaan säästää seitsemän miljoonaa euroa henkilöstökuluista.

– Kunnat ovat laskeneet, että mitä pienemmällä ne pystyvät tällä hetkellä pyörittämään sote-palveluja, sitä pienempiä leikkauksia niiden saamiin valtionosuuksiin tehdään. Näin myös kunnan taloudellinen asema säilyy parempana mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen tullessa voimaan, arvioi SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo SuPer-lehden haastattelussa.

Kunnissa on myös epäonnistuttu kilpailukykysopimuksen vaikutusten ennakoinnissa.

– Kuntien verotulopohja ja erityisesti niiden odotukset verotulojensa kehityksestä pettivät. Tällä oli välittömästi vaikutusta myös siihen, että kunnat tekivät alijäämäisiä talousarvioita. Ne ovat tietoisesti tehneet alibudjetointia, Salo selvittää.

– Helpoin tapa saada kunnan talousarvio tasapainoon ainakin paperilla on se, että erikoissairaanhoidon menot kirjataan alakanttiin.

Potilaat ja hoitajat kärsivät huonoista päätöksistä

KYSin jäsenkunnat ovat maksaneet vuosina 2014–2018 liian vähän kuntayhtymän palveluista. Tästä on kertynyt vuoden 2018 tilinpäätökseen kattamatonta alijäämää noin 13,7 miljoonaa euroa, mikä on kuntayhtymässä päätetty kuroa umpeen vuosina 2019–2020.

– Säästötoimenpiteillä on väistämättä vaikutuksia henkilöstöön ja KYSin tarjoamiin palveluihin. Käytännössä tästä kärsivät niin potilaat kuin myös heitä hoitava henkilöstökin, Salo sanoo viitaten hoitojonojen kasvamiseen ja työn kuormittavuuden lisääntymiseen entisestään.

Kuntien maksuosuudet voitaisiin myös asettaa vastaamaan todellista palveluiden tarvetta.

– Järkevämpi tapa olisi saattaa kuntalaskutus realistiselle tasolle ja pyrkiä kattamaan aiemmin syntynyt alijäämä pidemmässä kuin kahden vuoden ajanjaksossa, Salo toteaa.

SuPerin mukaan säästöjä on mahdollista saada järkevällä henkilöstörakenteella ja hoitajien osaamisen hyödyntämisellä nykyistä laaja-alaisemmin.

Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo, 09 2727 9292

www.super.fi