Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on ollut haastavaa. Globaalisti päästöt ovat edelleen kasvussa. Poliittisesti maat eivät myöskään ole yksituumaisia tavoitteiden suhteen huolimatta Pariisin ilmastonkokouksen yhtenäisyydestä noin kolme vuotta sitten.
Sijoittajat ovat ryhtyneet töihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kokonaiskuva on kuitenkin onneksi tätä monipuolisempi. Useissa maissa päästöjen vähentäminen on otettu tosissaan. Lisäksi etenkin Euroopassa yritykset ja sijoittajat ovat ryhtyneet töihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Myös USA:ssa tilanne on monipuolisempi kuin pelkät Washingtonista tulevat uutiset antavat ymmärtää.
Ilmastonmuutos on suomalaisille yritykselle samalla sekä välttämättömyys että mahdollisuus. Kysyntä uusille ratkaisuille on nyt iso.
Suomen osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on pieni. Tämä ei poista velvollisuuttamme huolehtia omasta osuudestamme. Velvoitteiden täyttäminen vaatii meiltä paljon investointeja ja teknologista kehitystä.
Jos katsotaan globaalia vaikuttamista, saattavat suomalaiset vientiyritykset olla avainasemassa. Suomalaiset yritykset voivat olla luomassa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja teknologioita, jotka auttavat tehokkaasti pienentämään päästöjä maailmalla. Tämä voi olla itse asiassa suomalaisille vaikuttavuudeltaan tehokkain keino taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Suomalaiset yritykset ovat myös tarttuneet haasteeseen. Paine muutokseen tulee myös asiakkailta.
Ilmastonmuutos on muuttunut konkretiaksi asiakkaiden kautta
Tässä on esimerkkejä jo useilta toimialalta. Ilmastonmuutos on muuttunut konkretiaksi asiakkaiden kautta.
Hyvä esimerkki on energiasektori. Käytännössä ilmastonmuutoksen lisäksi alalla on käynnissä energiavallankumous.
Yhdysvalloissa, jossa nykyisen presidentin johtama hallinto ei tee ilmastonmuutoksen vastasta työtä, investoinnit ovat jo markkinaehtoisesti suuntautuneet uudelleen. Maassa ei ole rakenteilla yhtään uutta hiilivoimalaa ja vanhojakin hiilivoimaloita suljetaan heikon kannattavuuden vuoksi. Aurinko- ja tuulivoiman osuus uusista investoinneista on noussut voimakkaasti. Uusiutuvat energiamuodot ovat taloudellisesti kannattavia jo ilman julkisen vallan tarjoamia tukiaisia.
Suomalaisista yhtiöistä esimerkiksi Wärtsilä uskoo strategiassa täysin uusiutuviin energiamuotoihin perustuviin energiajärjestelmiin. Neste puolestaan ilmoitti juuri isoista investoinneista Singaporen biotuotantolaitokseen, joka mahdollistaa uusiutuvien tuotteiden valmistamisen jäte- ja tähderaaka-aineista.
Toinen suomalaisen teollisuuden tärkeä esimerkki tulee meriteollisuudesta. Suomessa on vahvaa osaamista risteilijöiden ja nostureiden rakentamisessa sekä merimoottorien valmistuksessa. Asiakkaiden odotukset ovat alkaneet meriteollisuudessakin muuttumaan.
Hyvä esimerkki on tanskalainen maailman suurin rahtilaivavarustamo Maersk. Yhtiö ilmoitti viime vuoden lopulla, että se tähtää vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaliin laivastoon. Aikahorisontti on pitkä, mutta laivasto uusiutuu hitaasti eikä nykypäivän teknologia mahdollista vielä siirtymistä. Käytännössä yhtiöllä ja sen tulevien laivojen laitetoimittajilla on iso työ tavoitteen saavuttamisen mahdollistaman teknologian kehittämisessä.
Suomessa autoteollisuudessa ei ole vastaavia perinteitä kuin meriteollisuudessa. Autojen päästöjen alentaminen ja akkujen voimakas kysynnän kasvu näkyy investoinneissa kuitenkin myös täällä.
Terrafame, joka jatkaa Talvivaaran toimintaa Sotkamossa, ilmoitti suunnittelevansa 240 miljoonan euron investointia akkukemikaalitehtaaseen. Vastaavasti saksalainen BASF suunnittelee Harjavaltaan akkumateriaalitehdasta. Tämän investoinnin suuruutta ei ole ilmoitettu.
Ilmastonmuutoksen torjunta on vakava, iso tehtävä. Jos työ otetaan tosissaan, se tarkoittaa useilla talouden ja yhteiskunnan lohkoilla isoja investointeja ja teknologian kehittämistä.
Menestyminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Tuulivoiman rakentaminen on ollut voimakkaassa kasvussa, mutta yrityksistä huolimatta tämä ei ole tarjonnut suomalaisille teknologiayrityksille hyvää markkinaa. Alalla on nähty useita yritysten konkursseja eikä maahan ole syntynyt teknologiaan nojaavaa teollista tuulivoimakeskittymää. Tuulipuistoja sen sijaan Suomeen perustetaan.
Ilmastonmuutoksen torjunta on vakava, iso tehtävä. Jos työ otetaan tosissaan, se tarkoittaa useilla talouden ja yhteiskunnan lohkoilla isoja investointeja ja teknologian kehittämistä. Muutos on suomalaisille yritykselle samalla sekä välttämättömyys että mahdollisuus. Kysyntä uusille ratkaisuille on nyt iso.
Risto Murto
toimitusjohtaja, Työeläkeyhtiö Varma
***
Mari Pantsar: Työ vuonna 2035 on erilaista – ehkä parempaakin – kuin tänään
Ilmastokestävän talouspolitiikan aika – riittääkö Suomessa työtä ja hyvinvointia 2035?