Nuoretko ratkaisevat tulevat eduskuntavaalit?


Äänestäjillä on lähikuukausien aikana tuhannen taalan paikka vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, kun maassamme käydään ensin eduskuntavaalit ja runsaan kuukauden kuluttua siitä myös Eurooppa-vaalit.

STTK:n syksyllä tekemän kyselyn mukaan 68 prosenttia suomalaisista aikoo äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa varmasti ja 16 prosenttia todennäköisesti. Vain 5% suomalaisista tiesi varmasti, että ei äänestä. Jos kaikki uurnille aikovat todella äänestäisivät, nousisi äänestysaktiivisuus yli 80 prosentin. Suomessa äänestysprosentti on koko 2000-luvun keikkunut 70 tuntumassa. Pääsisimme kipuamaan takaisin tasolle, jolla olimme viimeksi 1980-luvulla. Samalla kirisimme kiinni muita Pohjoismaita. Naapurimaassa syyskuussa pidetyissä parlamenttivaleissa äänesti 87 prosenttia ruotsalaisista. Luku on varsin tavanomainen.

Nuorten äänestysaktiivisuus nousussa`?

Innokkaimpina äänestäjinä erottuvat tutkimuksissa aina iäkkäät kansalaiset. Näin myös meidän aineistossamme. Peräti 79 prosenttia 66-75-vuotiaista aikoo äänestää varmasti ja todennäköisesti äänestää 15 prosenttia. Vain 2 prosenttia tietää varmasti, että ei äänestä.

Kyselymme yllättävin tieto liittyy nuorempien ikäryhmien äänestysaikomukseen. 18-35 -vuotiaiden vastaajien joukossa 67 prosenttia aikoi äänestää varmasti ja 16 prosenttia todennäköisestä. Taakse jäivät sekä 36-50-vuotiaiden ryhmä (varmasti 64% ja todennäköisesti 18%) sekä 51-65-vuotiaiden ryhmä (varmasti 66% ja todennäköisesti 15%). Nuoria aktiivisempia äänestäjiä siis aikoivat olla vain kyselyn iäkkäin vastaajaryhmä.

18-35 -vuotiaiden vastaajien joukossa 67 prosenttia aikoi äänestää varmasti ja 16 prosenttia todennäköisestä. Taakse jäivät sekä 36-50-vuotiaiden ryhmä sekä 51-65-vuotiaiden ryhmä.

Tiedämme, että nuorten äänestysaktiivisuus on ollut laskussa pitkään. Viime kunnallisvaaleissa äänesti alle kolmannes alle 34-vuotiaista. Trendin syiksi on esitetty esimerkiksi nuorten vieraantumista politiikasta, politiikan vieraantumista nuorista sekä nuorten ehdokkaiden vähyyttä.

Itse uskon, että poliittisen keskustelun painottuminen päivän polttaviin kysymyksiin pitkälle tulevaisuuteen luotaavien visioiden sijaan sekä päätöksenteon korkeintaan yhden vaalikauden mittainen aikajänne, saattaa vieraannuttaa heitä, joilla tulevaisuus on vielä edessään. Ehkä nuoret ikäryhmät kaipaavat erityisesti näkemyksiä, joiden perustelut kantavat vuosikymmenten päähän ja jotka nykyhetken lisäksi kantavat huolta myös tulevasta. Puolueilla onkin merkittävä tehtävä paitsi ehdokasasettelunsa, myös vaaliohjelmiensa ja teemojensa kautta esittää ratkaisuja nuoria äänestäjiä puhutteleviin kysymyksiin yli seuraavan, ja sitäkin seuraavan hallituskauden.

Mitkä ovat eduskuntavaalien tärkeimmät teemat?

Kysyimme suomalaisilta myös mitä he pitävät seuraavan hallituksen tärkeimpinä kehittämiskohteina. Vastauksiksi saimme sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (52%), työllisyyttä (43%) sekä koulutusta- ja osaamista (42%). Neljänneksi tärkein teema oli talous- ja veropolitiikka (39%). Analyysimme on, että näiden teemojen sijoittuminen kärkeen kertovat vastaajien huolesta sekä odotuksista, että maan seuraava hallitus vie keskeiset rakenteelliset uudistukset maaliin ja luo edellytykset hyvälle työllisyyskehitykselle suhdanteista riippumatta. Sote-uudistusta on synnytetty jo usean peräkkäisen hallituksen kaudella, mutta valmista ei ole tullut. Nyt olisi jo aika.

Tärkeimmät teemat vaaleissa ovat sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys, koulutus- ja osaaminen sekä talous- ja veropolitiikka.

Mitkä eduskuntavaalien teemat kiinnostavat nuoria?

Vastaajista lähes kolmannes (30%) nosti ympäristö- ja ilmastopolitiikan seuraavan hallituksen tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon. Suhtautuminen jakoi vastaajia selkeäsi ikäryhmittäin. 18-35-vuotiaista 39 prosenttia piti ympäristö- ja ilmastokysymyksiä tärkeänä kehittämiskohteena, kun taas 66-75-vuotiaista 24 prosenttia nosti teeman tärkeimpien joukkoon. Myös työelämän kehittäminen sekä tasa-arvo ja ihmisoikeuskysymykset oli nuoremmille vastaajille hieman muita ryhmiä tärkeämpiä. Luonnollisesti nuoret kokivat myös nuoriin liittyvät kysymykset tärkeämmiksi kuin muut ikäryhmät.

18-35-vuotiaista 39 prosenttia piti ympäristö- ja ilmastokysymyksiä tärkeänä kehittämiskohteena, kun taas 66-75-vuotiaista 24 prosenttia nosti teeman tärkeimpien joukkoon. Myös työelämän kehittäminen sekä tasa-arvo ja ihmisoikeuskysymykset oli nuoremmille vastaajille hieman muita ryhmiä tärkeämpiä.

Nuorten ja vanhempien vastaajien välillä on nähtävissä painotuseroja. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvittavat ratkaisut ovat ehkä keskeisimpiä tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä seuraavalla hallituskaudella. Hiljattain järjestetty lukiolaisten ilmastopoliittinen ulosmarssi esitti vaatimuksen, että aikuisten on tehtävä sellaisia päätöksiä, joilla Suomi siirtyy ilmastonmuutoksen torjunnassa edelläkävijöiden joukkoon. Samalla pitää varmistaa, että muutos on mahdollisimman hallittu ja oikeudenmukainen kaikille suomalaisille myös tulevaisuudessa.

Puhuttelemalla nuoria äänestäjiä ja antamalla heidän odotuksilleen vastetta poliittisessa päätöksenteossa, voidaan varmistaa, että demokratia pysyy hengissä tulevaisuudessakin.

Jos kyselymme tulos pitäisi paikkansa seuraavissa eduskuntavaaleissa, ja nuoret äänestäjät aktivoituisivat aiempaa enemmän, he voisivat nousta vaalien tuloksen osalta ratkaisijan asemaan. Vaikka demokratiassa vain käytetyllä äänellä on merkitystä, puolueiden kannattaisi ainakin varautua tähän mahdollisuuteen. Puhuttelemalla nuoria äänestäjiä ja antamalla heidän odotuksilleen vastetta poliittisessa päätöksenteossa, voidaan näet varmistaa, että demokratia pysyy hengissä tulevaisuudessakin.

STTK:n teettämän kyselyn tulokset >>

Taina Vallander, johtaja, STTK

STTK:n tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan koottu Kestävä työelämä, Kestävä talous, Kestävä osaaminen-ohjelmaan. Mielestämme Suomessa pitää käynnistää seuraavalla hallituskaudella rohkeita tulevaisuuteen tähtääviä uudistuksia, joilla pidetään huolta, että suomalaisille riittää työtä ja hyvinvointia tulevaisuudessakin.

STTK:n hallitusohjelmatavoitteet 2019