Miksi Suomessa tehdään vain minimiä?

Pääministeri Juha Sipilän hallituskauden aikana on tehty useita työelämää koskevia lainsäädäntömuutoksia – usein työntekijöiden vahingoksi. Viimeisin esimerkki tästä on irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 työntekijää työllistävissä työpakoissa. Lainvalmistelutyöhön osallistuvien näkökulmasta tämä on tarkoittanut sitä, että kohta neljän vuoden aikana etenkin palkansaajapuolella on jouduttu tarkkaan pitämään huolta siitä, että Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa myös työlainsäädännön osalta.

Helsingin Sanomat uutisoi, että pääministeri Sipilän mukaan jokaisen Euroopan unionin jäsenmaan on sitouduttava perus- ja ihmisoikeuksien jakamattomuuteen (HS 28.8. 2018). Oikeus työhön ja työntekijöitä koskevat oikeudet ovat osa perustavanlaatuisia perus- ja ihmisoikeuksia, jotka on taattu niin kansainvälisissä sopimuksissa kuin Suomen perustuslaissakin. Miksi emme halua olla kärkimaa myös työelämäkysymyksissä?

Myös teollisuusmaiden järjestö OECD on raportissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi Suomen irtisanomista koskeva lainsäädäntö on melkoisen heppoinen suhteessa muihin Euroopan maihin.

Monesta palkansaajasta on lähivuosina tuntunut siltä, että työntekijän asemaa halutaan jatkuvasti heikentää. Myös teollisuusmaiden järjestö OECD on raportissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi Suomen irtisanomista koskeva lainsäädäntö on melkoisen heppoinen suhteessa muihin Euroopan maihin – Suomen lomautuksia koskeva lainsäädäntö mukaan lukien. Irtisanomiset aiheuttavat epävarmuutta työpaikoilla eikä ole omiaan lisäämään keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä.

Työelämän kehittäminen työpaikoilla tapahtuu käytännössä työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistyön kautta. Monilla työpaikoilla tämä on ymmärretty aika päiviä sitten ja moni yritys haluaa olla mahdollisimman hyvä työnantaja. Nyt kun kasvavan työttömyyden sijaan työpaikoilla puhutaan lisääntyvistä rekrytointihaasteista ja suorastaan työvoimapulasta, fokus työpaikoilla on yrityksen tarpeiden tunnistamisessa ja sitä kautta yrityksen tarpeita vastaavan henkilöstön osaamisen varmistamisessa ja sen kehittämisessä. Näin yritys voi parhaalla mahdollisella tavalla vastata kasvavaan kysyntään – ja olla myös hyvä työnantaja.

Tukea työllisyyden helpottamiseksi irtisanomista helpottamalla ei asiantuntijoiden mukaan tutkimuksista löydy. Miksi tätä epävarmuutta työpaikoilla halutaan siis lainsäädäntötoimilla lisätä?

Hannele Vettainen
STTK:n lakimies

Ajankohtaista

12.5.2025

Ammattiliitto Pro: Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoon – lakkoon on menossa 13 000 yliopistolaista

Lue
12.5.2025

Strategiansa päivittänyt Ammattiliitto Pro panostaa vahvuuksiinsa ja monimuotoisuuteen

Lue
9.5.2025

Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Lue
9.5.2025

Sosiaalialan järjestöihin syntyi vastuullinen sopimusratkaisu

Lue
8.5.2025

Pron edustajisto: Ilman liittoja ei ole työelämän tasa-arvoa

Lue
8.5.2025

Hallitusohjelman tilaajat verolle

Lue
6.5.2025

Jyty: Kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuspaketti tuo hyvät korotukset ja takaa työrauhan lähes kolmeksi vuodeksi

Lue
6.5.2025

Tehy: Uusi virka- ja työehtosopimus hyväksytty Kunta- ja hyvinvointialalle – Keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla yli 14 prosenttia

Lue