Miksi Suomessa tehdään vain minimiä?

Pääministeri Juha Sipilän hallituskauden aikana on tehty useita työelämää koskevia lainsäädäntömuutoksia – usein työntekijöiden vahingoksi. Viimeisin esimerkki tästä on irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 työntekijää työllistävissä työpakoissa. Lainvalmistelutyöhön osallistuvien näkökulmasta tämä on tarkoittanut sitä, että kohta neljän vuoden aikana etenkin palkansaajapuolella on jouduttu tarkkaan pitämään huolta siitä, että Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa myös työlainsäädännön osalta.

Helsingin Sanomat uutisoi, että pääministeri Sipilän mukaan jokaisen Euroopan unionin jäsenmaan on sitouduttava perus- ja ihmisoikeuksien jakamattomuuteen (HS 28.8. 2018). Oikeus työhön ja työntekijöitä koskevat oikeudet ovat osa perustavanlaatuisia perus- ja ihmisoikeuksia, jotka on taattu niin kansainvälisissä sopimuksissa kuin Suomen perustuslaissakin. Miksi emme halua olla kärkimaa myös työelämäkysymyksissä?

Myös teollisuusmaiden järjestö OECD on raportissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi Suomen irtisanomista koskeva lainsäädäntö on melkoisen heppoinen suhteessa muihin Euroopan maihin.

Monesta palkansaajasta on lähivuosina tuntunut siltä, että työntekijän asemaa halutaan jatkuvasti heikentää. Myös teollisuusmaiden järjestö OECD on raportissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi Suomen irtisanomista koskeva lainsäädäntö on melkoisen heppoinen suhteessa muihin Euroopan maihin – Suomen lomautuksia koskeva lainsäädäntö mukaan lukien. Irtisanomiset aiheuttavat epävarmuutta työpaikoilla eikä ole omiaan lisäämään keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä.

Työelämän kehittäminen työpaikoilla tapahtuu käytännössä työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistyön kautta. Monilla työpaikoilla tämä on ymmärretty aika päiviä sitten ja moni yritys haluaa olla mahdollisimman hyvä työnantaja. Nyt kun kasvavan työttömyyden sijaan työpaikoilla puhutaan lisääntyvistä rekrytointihaasteista ja suorastaan työvoimapulasta, fokus työpaikoilla on yrityksen tarpeiden tunnistamisessa ja sitä kautta yrityksen tarpeita vastaavan henkilöstön osaamisen varmistamisessa ja sen kehittämisessä. Näin yritys voi parhaalla mahdollisella tavalla vastata kasvavaan kysyntään – ja olla myös hyvä työnantaja.

Tukea työllisyyden helpottamiseksi irtisanomista helpottamalla ei asiantuntijoiden mukaan tutkimuksista löydy. Miksi tätä epävarmuutta työpaikoilla halutaan siis lainsäädäntötoimilla lisätä?

Hannele Vettainen
STTK:n lakimies

Ajankohtaista

29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue