Parantaako työntekijöiden aseman heikentäminen työllisyyttä?

Hallitus esitti keväällä irtisanomissuojan heikentämistä henkilösyistä alle 20 hengen firmoissa ja alle 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määräaikaisten työsuhteiden perustevaatimuksen poistamista. Jälkimmäisestä sittemmin luovuttiin, ensimmäinen on toistaiseksi jäljellä.

Irtisanomissuojan heikentäminen eriarvoistavaa

Irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen firmoissa on monellakin tapaa ongelmallinen pyrkimys. Ensinnäkin, työntekijät (ja yritykset) joutuvat eriarvoiseen asemaan melko mielivaltaisen asian perusteella, joka ei ole perusteltavissa juuri mitenkään. Toiseksi, yrittäjille luodaan ongelmallinen kannuste 19 työntekijän kohdalle. Kolmanneksi, työntekijöille syntyy kannuste pyrkiä suurempiin firmoihin töihin, koska irtisanomissuoja on niissä vahvempi. Mistä pienet firmat löytäisivät jatkossa osaavaa työvoimaa, kun työntekijöillä olisi pyrkimys päästä suurempiin firmoihin töihin?

Kaikki nämä ongelmat, mutta syntyykö hyötyjä? Jää nähtäväksi. Mallin yksityiskohtiahan ei ole vielä olemassa. Voi ihan hyvin olla mahdollista, että hanke karahtaa perustuslakiin, poliittisiin kiistoihin tai vaikka mihin. Kansainvälisesti vertaillen irtisanomisen helppous tai vaikeus ei ole kovin merkittävä työllisyyden mittari. Esimerkiksi Saksassa irtisanominen on kallista (muistatteko Bochumin tehtaat?) ja silti työllisyysaste on korkea ja taloudella menee hyvin.

Miksi nuoria yritetään kepittää?

Aiemmin hallitus luopui alle 30-vuotiaiden kohdalla määräaikaisrekrytoinnin perustevaatimuksen poistamisesta. Hyvä niin. Yhdenvertaisuuslain perusteella ketään saa asettaa eriarvoiseen asemaan iän, sukupuolen yms. perusteella.

Taustalla oleva ajatuskin on kumma. Esitystä perusteltiin sillä, että alle 30-vuotiaita on paljon työttömänä ja muutos parantaisi heidän työllistymistään. Eikö samalla logiikalla yli 55-vuotiaita pitäisi saada palkata heikommin ehdoin? Ilmeisesti hallitukselle ei tullut mieleenkään esittää tällaista. Nuoria on kai jollain tapaa hyväksytympää kepittää kuin keski-ikäisiä. Ajatus siitä, että jonkin ihmisryhmän asemaa parannetaan heikentämällä heidän irtisanomissuojaansa, on lievästi sanottuna nurinkurinen.

Jos laajemmin tarkastellaan työllisyyttä ja kasvua, sen taustatekijöinä ovat hyvä tuottavuus ja kilpailukyky. Tilauksia tulee, talous kasvaa ja ihmisiä rekrytoidaan silloin, kun kilpailukyky on vahva ja liiketoiminta on kannattavaa. Tässä taloussuhdanteessa osaavasta työvoimasta alkaa olla sitä paitsi jo pulaa. Yritykset joutuvat ennemminkin kilpailemaan hakijoista tarjoamalla hyviä työehtoja, kuin huolehtimaan siitä miten heitä voi helpommin irtisanoa.

Antti Koskela
ekonomisti

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue