Suomi kärsii syrjäasutuksestaan verrattuna Ruotsiin – vai kärsiikö?


Suomen asuntopolitiikka

Suomalaisten asuinpaikoista ja asukasjakauman vaikutuksista kansantalouteen kuulee usein julkista keskustelua. Viime viikkoinakin asiasta on puhuttu paljon. Aihe on tärkeä, joten on hyvä että siitä keskustellaan. Paha vain, että mukana on runsaasti väritettyä totuutta.

On hyvä läpi muutamia yleisimmin esiintyviä väitteitä ja tarkastella mitä ne ovat syöneet.

Koska yhteiskunnallinen keskustelu väärillä faktoilla on haitallista ja turhauttavaa,

Koska yhteiskunnallinen keskustelu väärillä faktoilla on haitallista ja turhauttavaa, on hyvä läpi muutamia yleisimmin esiintyviä väitteitä ja tarkastella mitä ne ovat syöneet.

Väite 1: Suomen kaupungistumisaste on alhainen ja se tulee Suomelle kalliiksi

Keskusteluissa toistuva huomautus on, että Suomen kaupungistumisaste on noin 70% ja että se on noin 10-15 prosenttiyksikköä Ruotsia ja muita vertailumaita alhaisempi. Kaupungistumisasteen mittaamiseen käytetään muutamaa eri määritelmää, joten eroja syntyy jo määrittelyssä. Mitään ehdottoman oikeaa tapaa ei liene olemassa. Osa kaupunkien pinta-aloista kun on käytännössä maaseutua ja kaupungeissakin on eroja.

Jos tarkastellaan Tilastokeskuksen tietojen varassa kaupungistumisastetta, niin ”kaupunkialueella asuvien osuus väestöstä” on noin 70 prosenttia. Tämä on merkittävästi Ruotsin tasoa alempana.

Jos taas määritellään urbaaniutta taajama-asteella, eli taajamassa asuvien osuudella väestöstä, tulos on kovin erilainen. Suomen taajama-aste on noin 85% ja Ruotsissa vain prosenttiyksikön tai pari suurempi. Toisin sanoen taajamien ulkopuolisella maaseudulla asuu noin 15% väestöstä kummassakin maassa.

Onko Suomi ”maaseutumaisempi” kuin Ruotsi? Vähän niin ja näin. Määrittelykysymys. Entä kärsiikö Suomi siitä verrattuna Ruotsiin? Sekin on vähän niin ja näin. Ainakin taajamat – maaseutu -jaottelulla Suomi ja Ruotsi ovat kovin samanlaisia. Sekä hyvin että heikosti menestyvien alueiden joukossa on sekä kaupunkialueita että maaseutua.

Väite 2: Ruotsin Lapissa ei asu ketään – ja Ruotsi hyötyy siitä

Ajoittain kuultu väite on, että Ruotsin Lappi on ajat sitten autioitunut ja väki on muuttanut etelään. Suomen Lapissa taas asuu paljon ihmisiä. Johtopäätös on usein se, että Ruotsi hyötyy tilanteesta.

Tarkastellaan tilastojen kautta.

Ruotsin Lapissa – eli käytännössä Norrlands Länissä –  asuu noin 250 000 ihmistä (lähde Statistiska Centralbyrå). Suomen Lapissa taas asuu noin 180 000 ihmistä. Ruotsin Lapissa siis asuu noin 40% enemmän ihmisiä. Väestötiheyskin on suurempi, Norrlannissa 2,6as/km^2 verrattuna Lapin 1,9as/km^2.

Vaikutuksista kansantalouteen en lähde kiistelemään, mutta ainakin usein kuullut väitteet Suomen ja Ruotsin kaupungistumisasteen eroista ja pohjoisten alueiden mahdollisista eroista ”autioitumisessa” ovat vahvasti liioiteltuja, tai vähintään määrittelykysymys.

Jos ja kun Suomen kilpailukyvyn tekijöitä halutaan analysoida verrattuna kilpailijamaihin – joista Ruotsi on keskeisin – täytynee keskeisiä eroja hakea kuitenkin muualta.

 

 

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti