Ketteryyttä lisää


Tulisiko hallitusohjelman olla lyhyt ja yleinen vai pitkä ja yksityiskohtainen. Annan ääneni ensimainitulle. Vallitseva käytäntö on ollut toinen.

Hallitusohjelma kirjoitetaan neljää tulevaa vuotta ajatellen. Kuten olemme havainneet, ennustaminen on vaikeata. Parhaat talouden ja politiikan ennustajat voivat nähdä vuoden päähän. Neljän vuoden kehityksen ennustaminen sellaisella tarkkuudella, että yksityiskohtainen hallitusohjelma voisi toimia, on sekä mahdotonta että tyhmää.

Järkevä hallitusohjelma elää ajassa, se on tarkoituksenmukainen toimintaympäristön muutoksissa. Siksi joustava hallitusohjelma olisi kansakunnan edun mukainen. Helpommin sanottu kuin tehty.
Yksityiskohtainen hallitusohjelma on varsinkin pienten hallituspuolueiden tuki ja turva.

Hallitusneuvotteluissa päätökset tehdään konsensus-menettelyllä: pienilläkin on valtaa. Kun hallitus on aloittanut toimintansa, parlamentaarinen voima näkyy: suuret jyräävät. Siksi on ymmärrettävää, että pienten hallituspuolueiden etu on asioiden sopiminen mahdollisimman yksityiskohtaisesti hyvissä ajoin.

Sotien jälkeen 1980-luvulle oli hallitusten keskimääräinen elinikä reilun vuoden. Viimeiset 35 vuotta ovat hallitukset istuneet koko kauden suurin piirtein samalla kokoonpanolla. Tuskin kukaan kaipailee tässä suhteessa mennyttä aikaa.

Miten välttää pitkät ja yksityiskohtaiset hallitusohjelmat, jotka ovat osoittautuneet kriisipesäkkeiksi ja kehityksen jarruiksi.

Poliittiset puolueet voisivat katsoa peiliin. Vaalimenestyksen varmistamiseksi houkutus antaa konkreettisia vaalilupauksia on suuri. Näitä on jo kuultu. Tämä on arveluttavaa toimintaa – jopa haitallista.

Konkreettiset yksittäiset ”lupaukset” eivät useinkaan toteudu. Ääniä niillä voi saada, mutta riskinä on politiikkaan turhautuneiden äänestäjien määrän kasvu. Siitä sadon korjaavat vastuuttomat populistit. Politiikan alennustila syvenee, jos tästä nyt syvemmälle enää pääsee.
Puolueiden vaaliohjelmien soisi olevan enemmän yleisiä linjauksia. Vaikkapa kolme tärkeintä tavoitetta seuraavalle vaalikaudelle. Lisäksi ajatuksia toimenpiteistä.

Hallitusohjelma voisi koostua vaihtoehdoista sen perusteella, miten toimintaympäristö muuttuu. Olosuhteiden vaihdellessa olisi linja valmiiksi mietittynä – ja mikä tärkeintä: sovittuna. Se on sitä viisautta, jonka perusteella on taivaanranta kevyt kiertää.

Hallitusohjelmalla sitoutetaan hallituspuolueet yhteiseen linjaan. Hallitusohjelmasta poikkeaminen tehdään konsensus-päätöksellä. Laajapohjaisessa hallituksessa jokaisella puolueella on veto-oikeus hallitusohjelmasta poikettaessa ja ohjelmaa laadittaessa.

Jo hallitusta muodostettaessa voitaisiin sopia politiikan peruslinjauksista, sen mukaan mikä on taloudellinen kehitys. Asiaa tarkastellaan tiettyjen, tarkasti määriteltyjen mittareiden mukaan ja valitaan sovittujen talousohjelmien joukosta se, joka parhaiten istuu taloudelliseen toimintaympäristöön.

Laatimalla yhden talousohjelman sijasta kolme erillistä ohjelmaa hallitus olisi valmiiksi sitoutunut erilaisia tilanteita varten.

Suomen kaltainen pieni avoin talous voisi saada merkittävää kilpailuetua ketteryydestä ja nopeasta reagointikyvystä. Päätöksentekojärjestelmämme on hallitusohjelman vanki: ketteryys kärsii.

Julkaistu Kalevassa 2.8.2018