Varhaiskasvatuslakiesityksen aikaisempaa korkeammat henkilöstön kelpoisuusvaatimukset uhkaavat viedä työt tuhansilta lastenhoitajilta. Samalla eriytettäisiin varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit omiin ammattiryhmiinsä. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vastustaa lakiesitystä, koska se puuttuu voimakkaasti henkilöstörakenteeseen ja koulutusvaatimuksiin. Sosionomitaustaisilla lastentarhanopettajilla pitää olla oikeus toimia opettajina jatkossakin, Jytyn puheenjohtaja korostaa.
Nykyisellään varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 60 % on lastenhoitajia, mutta lakiesityksessä vain kolmannes. Samalla yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat ja ammattikorkeakouluista koulutetut varhaiskasvatuksen sosionomit eriytettäisiin omiin ammattiryhmiinsä. Esityksen mukaan sosionomeilla ei olisi kelpoisuutta opettajan tehtäviin ja johtotehtäviin kelpaisi vain yliopistokoulutettu.
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki katsoo, että alalla toimivan henkilöstön osaaminen on jo nykyisillä kelpoisuusehdoilla hyvin korkeatasoista.
– Moniammatillinen osaaminen on tärkeää, mutta ei niin, että rakennetaan ammatillisia rajamuureja ja hierarkioita. Käytännössä tehtävät eivät eriydy näin jäykästi, vaan kasvatus, opetus ja hoito kulkevat käsi kädessä, Pihlajamäki sanoo.
– Sosionomitaustaisten lastentarhanopettajien osaaminen on erittäin laadukasta ja heidän tulee voida toimia varhaiskasvatuksen opettajina jatkossakin, Pihlajamäki korostaa.
Tarvitaan lisää henkilöstöresursseja
Varhaiskasvatuksen ongelmat johtuvat Pihlajamäen mukaan ennen kaikkea liian pienistä henkilöstöresursseista, jotka johtavat henkilöstön uupumiseen ja osaavan henkilöstön hakeutumiseen muihin tehtäviin.
Jytyn tuoreen jäsentutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen alalla toimivista jäsenistä joka toinen (48 %) kokee työn henkisesti raskaaksi liian vähäisten henkilöstöresurssien takia. Luku on selvästi suurempi kuin Jytyn pääasiassa kunta-alalla toimivalla jäsenistöllä keskimäärin (37 %). Suurin osa Jytyn jäsenistä varhaiskasvatuksen alalla toimii lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina.
KT Kuntatyöntantajat arvioivat, että uudistus lisäisi kuntien palkkakustannuksia noin 50 miljoonalla vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Uhkana on voimakas työvoimapula korkeakoulutetusta henkilöstöstä, kun lisäksi joka toinen valmistuva lastentarhanopettaja siirtyy muuhun työhön.
Lisäksi KT:n mukaan omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien lukumäärä vähenee rajusti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana perhepäivähoitajien lukumäärä on pudonnut puoleen, mikä lisää varhaiskasvatuksen tarvetta päiväkodeissa.
Lakiesityksen mukainen uudistus edellyttäisi hyvin voimakkaita panostuksia koulutukseen. Samalla pitäisi myös huomioida huomattavasti paremmin olemassa oleva henkilöstön osaamisen kehittäminen.
Ongelmana on myös henkilöstön sijaistilanne. Jytyn jäsenistä varhaiskasvatuksessa 15 % sanoo, ettei sijaista oteta ikinä, 12 % sanoo, että otetaan yli kuukauden poissaoloihin, 18 % yli viikon poissaoloihin, 35 % useamman päivän poissaoloihin ja vain 11 % kaikkiin poissaoloihin.
Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040 753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi