Helsingin Sanomat uutisoi johtajien palkoista 17.4. Tulos oli sekä odotettu että mykistävä. Pörssiyhtiöiden toimareiden palkat ovat nousseet katkeamatta viiden vuoden ajan. Suomalaisten keskiansioihin verrattuna isojen pörssiyhtiöiden palkat ja bonukset nousivat 13-kertaisesta vauhtia. Toistan: 13-kertaista vauhtia!
Viime vuonna Suomessa meni taloudellisesti hyvin. Myös yhtiöiden tulokset paranivat. Tähän perustuu toimitusjohtajien suhteellisesti huima palkkojen nousu verrattuna Matti ja Maija Meikäläisiin. Sekä Matti, Maija ja toimitusjohtaja ovat kantaneet kortensa kekoon. Yksi saa 13-kertaisen palkinnon toiseen verrattuna. On vaikea ymmärtää miten tämä voisi olla oikein.
Tämän kaltainen kritiikki sivuutetaan usein kateus -argumentilla. Siitäkin voi olla kyse, mutta ydin on ihan muualla.
Taloudessa ei ole kysymys oikeudenmukaisuudesta, vaan vallasta. Kansalaisten oikeudenmukaisuuden kokemusta on riipaisevasti – taas kerran – koeteltu. Tämän kaltainen kritiikki sivuutetaan usein kateus -argumentilla. Siitäkin voi olla kyse, mutta ydin on ihan muualla. Kuinka suuri osa hyvästä kuuluu kenellekin. Tämän kysymyksen esittäminen ei ammenna kateuden lähteestä.
Toimitusjohtajien palkitsemiseen liittyy etäisesti tuore työryhmämietintö. Valtiovarainministeri Orpon asettama Osakkeenomistajien oikeudet -työryhmä on pohtinut toimitusjohtajien palkitsemista. Työryhmä tuli asettaa koska EU-direktiivi edellyttää suomalaisen lainsäädännön muuttamista. Työryhmän asialistalla oli myös osakkeenomistajien rooli pörssiyhtiöiden johtajien palkitsemisessa.
Direktiivi suosittaa vahvasti, että johdon palkitsemisesta päätettäisiin sitovasti yhtiökokouksessa. Toinen mahdollisuus on, että yhtiökokous tekee neuvoa-antavia päätöksiä palkitsemisesta. Työryhmän enemmistö päätyi light-versioon. Kuinkas muuten.
Osakkaiden päätösvallan olennainen lisääminen johdon palkitsemisessa olisi pieni, mutta tervetullut uudistus.
Vaikka osakkeenomistajat ratkaisisivat johdon palkkiot, ei ole mitenkään selvää, että lopputuloksena olisi kansalaisten oikeustajun kannalta oikeudenmukaisempia palkitsemisjärjestelmiä. Monissa maissa yhtiökokoukset jo sitovasti päättävät johdon palkoista ja palkitsemisesta. Useimmiten yhtiökokous hyväksyy yhtiön hallituksen tekemän esityksen. Mutta yhtä selvää on, että yhtiön hallituksen tekemän palkitsemisesityksen sisältöön on päätöksentekopaikalla vaikutusta. Ylettömän avokätisiä järjestelmiä ei kehdata osakkaille esittää. Hallituksen hyvä veli -verkostossa ne menestyvät paremmin.
Työryhmän esitys on nyt lausunnoilla. Enemmistön kanta voi vielä tulla jyrätyksi. Osakkaiden päätösvallan olennainen lisääminen johdon palkitsemisessa olisi pieni, mutta tervetullut uudistus.