Palkitseminen ruokkii motivaatiota


Palkitseminen ruokkii ihmisen sisäistä motivaatiota.

– Rahapalkkio ei riitä. Ihminen tarvitsee myös tunnustuksen, kiitoksen hyvin tehdystä työstä, johtamisen kehittäjä Saara Tarumo sanoo.

Hyvään palkitsemiseen kuuluu sekä kiitos että rahapalkkio. Happy Company Oy:n perustaja Saara Tarumo muistuttaa, että yksityisellä sektorilla rahapalkkion saaminen on myös oikeudenmukaisuuskysymys.

– Henkilöstö on ollut mukana tuloksen tekemisessä, ja heille kuuluu osa siitä.

Tarumo perehtyi palkitsemiseen tehdessään selvityksen toimihenkilöiden tulospalkkauksesta. Sittemmin hän on tutkinut palkitsemisjärjestelmiä ja kehittänyt työyhteisöjen palkka- ja palkkiomalleja.

Tarumon mukaan rahapalkkioiden vaikutus laimenee tulojen noustessa, mutta valtaosalle rahalla on arvoa. Se mielletään arvostuksen osoitukseksi.

– Kun palkitseminen toimii, se saa mielihyvähormonit hyrräämään.

Kyse on siis myös biologiasta: mielihyvähormonien eli endorfiinin, dopamiinin, serotoniinin ja oksitosiinin eritys laukeaa eri tekijöistä.

– Oksitosiini eli ns. “rakkaushormoni” erittyy yhteenkuuluvuuden tunteesta ja on vaikutuksiltaan pitkäkestoisin.

Palkitsemista pohdittava laajasti

Pelkkien tulostavoitteiden asettaminen ei tuo parasta lopputulosta, vaikka niistä saisi hyvätkin bonukset. Tarumo kehottaa pohtimaan palkitsemista laaja-alaisemmin.

– Hyvä työnantaja pyrkii luomaan työpaikalle puitteet, joissa ihmisten koko potentiaali pääsee kukoistamaan.

Etenkin julkisella sektorilla hyvät edellytykset muodostavat merkittävän osan palkitsemisjärjestelmää, koska bonukset ja huomionosoitukset ovat siellä usein rahallisesti pieniä.

– Palkitsemista on sekin, että kehitetään mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kuullaan ja otetaan käyttöön työntekijöiden ideoita työyhteisön kehittämiseksi.

Hoiva- ja hoitosektorilla tuloksen mittaaminen on hankalaa, mutta hyvästä ja laadukkaasta työstä pitää palkita.

– Mietitään, mikä on se arvo, jota työyhteisö tuottaa, ja miten palkitsemisella tuetaan ja huomioidaan tavoitteen saavuttamista.

Yhteisön työskentely esiin

Työelämän muuttuessa myös vaatimukset ja palkitsemisen keinot muuttuvat. Sama koskee niin yksityistä kuin julkista sektoria.

– Menestymisen edellytykset ovat uusiutuminen, ketteryys, joustavuus ja luovuus. Asiakaskokemuksen hallitseminen on keskiössä, ja puhutaan elämystaloudesta. Tekniset tavoitteet ja niiden palkitseminen eivät tue näitä tavoitteita, Tarumo selvittää.

Uudet palkitsemisen tavat tulee hänen mielestään kytkeä oikeanlaiseen tekemiseen ja ihmisen “paloon” hoitaa tehtäviään.

– Sitoutumisen sijaan pitäisi puhua yhteisöön ja sen tavoitteisiin samaistumisesta. Kyse on siitä, miten ihminen valjastaa taitonsa, tietonsa ja kykynsä yhteisön ja asiakkaan hyväksi.

Perinteisen ajattelun mukaan vain parhaan tuloksen tehneet työntekijät palkitaan. Tarumon mukaan parempaan tulokseen päästään miettimällä koko työyhteisöä, miten kokonaisuudesta saadaan enemmän kuin osiensa summa.

– Palkitseminen on johtamisen työkalu. Mietitään yksilösuoritusten sijaan, miten työntekijät “törmäyttävät” osaamistaan ja saavat siitä aikaiseksi jotain uutta.

Parhaimmissa työyhteisöissä työntekijät saavat esittää, keitä pitäisi palkita. Joillakin työpaikoilla työyhteisö voi palkita oma-aloitteisesti jonkun henkilön tai yksikön onnistumisesta.

– Kaivetaan palkintokaappia sovittujen pelisääntöjen mukaan, Tarumo kertoo.

Kiitoksen kaipuu näkyy

Paha virhe palkitsemisessa tehdään, jos siitä pitää muistuttaa. Parhaassa tapauksessa työntekijää ja koko yhteisöä muistetaan bonuksella tai muulla tunnustamisella paitsi tavoitteen saavuttamisen jälkeen, myös pienemmässä mitassa matkan varrella.

– Ja kiitos kuuluu asiaan. Työstä pitää saada myös sanallinen tunnustus, Tarumo painottaa.

– Kiitoksen kaipuuta on todella paljon. Aito kohtaaminen ja julkinen huomionosoitus vahvistavat ihmistä.

Myös itseään pitää muistaa palkita. Dopamiinia erittyy, kun saa jotain valmiiksi.

– Yksinkertaisin tapa palkita itseä on miettiä jokaisen työpäivän jälkeen, mitä sai aikaiseksi. Pysähdytään vaikka koko yhteisön voimin viikon lopussa ja katsotaan, mitä tehtiin, Tarumo vinkkaa.

– Kannattaa ottaa oikea asenne työelämään. Ottaa lähtökohdaksi, että oma työ on antoisa osa omaa elämää.

 

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Kuva: Kari Hulkko

Lisää aiheesta: http://www.happycompany.fi/ala-dissaa-mun-bonarii/