STTK:n teettämän kyselyn perusteella suomalaiset eivät kannata matalapalkkatyön lisäämistä. 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työttömien ei tulisi ottaa vastaan kokoaikatyötä alle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkatason. 75 prosenttia vastaajista ei myöskään itse ole valmis työskentelemään alle vähimmäispalkkatason. Tiedot ilmenevät Aula Researchin tekemästä kyselystä.
STTK:n tänään järjestämässä keskustelutilaisuudessa teemana on matalapalkkatyö.
– Työelämän muutos on kovaa ja se haastaa palkansaajaliikkeen edunvalvonnan. Suurimpia muutosvoimia tällä hetkellä ovat digitalisaatio ja tekoäly, jotka samanaikaisesti hävittävät perinteisiä ja luovat aivan uudenlaisia työpaikkoja. Työtehtävät, työn tekemisen tavat ja kokonaiset ammatit muuttuvat vauhdilla, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.
Muutos ei aina ole myönteistä, mistä kertoo matalapalkkatyön lipuminen osaksi suomalaista työelämää.
– STTK ei kannata matalapalkkatyötä eikä esitä sen lisäämistä. Mutta siitä on keskusteltava, koska sitä tehdään jo Suomessa. Viime kädessä kyse on toimeentulosta – siitä, pitääkö palkalla elää, Palola toteaa.
Kyselyyn vastanneista 86 prosenttia on sitä mieltä, että matalapalkkatyön yleistyminen johtaisi siihen, että työntekijöille pyritään maksamaan aiempaa matalampia palkkoja. 65 prosenttia pitää silti todennäköisenä, että ilmiö joka tapauksessa yleistyy Suomessa. Vain kolmannes (32 %) arvioi, että työelämään pääsy helpottuisi ja sen seurauksena syrjäytyminen vähenisi matalapalkkatyön myötä.
– Kaikki työ on arvokasta, mutta työllä on voitava tulla toimeen. Myös syystä tai toisesta työn ulkopuolella olevista on huolehdittava. STTK:ssa arvioimme, että matalapalkkatyön mahdollistaminen voisi lisätä jonkun verran työpaikkoja. Samanaikaisesti tulisi ratkaista kestävällä tavalla se, miten turvataan riittävä toimeentulo ja varmistetaan ihmisten yhdenvertainen kohtelu työelämässä.
Kyselyyn vastanneista 83 prosenttia on sitä mieltä, että jos työstä maksettava palkka alittaisi työehtosopimuksen määrittämän vähimmäispalkan, toimeentulon turvaaminen on yhteiskunnan vastuulla. 76 prosenttia vastasi, että jos matalapalkkatyö meillä yleistyy, sosiaaliturvaa on uudistettava perustulon suuntaan.
– Ainakaan tällä hetkellä sosiaaliturvamme rahoitus ei nykypohjalta kestäisi sitä, että osa palkasta korvattaisiin tulonsiirroilla. Toimeentulon jatkeena automaattisesti maksettava sosiaalituki olisi käytännössä yritystukea huonosti pärjääville yrityksille ja se vääristäisi yritysten välistä kilpailua. Ydinkysymys silloin olisi, voiko Suomi menestyä, jos taloutemme kasvaisi matalapalkkatyöllä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK:n teettämä koko kysely löytyy osoitteesta https://sttk.fi/files/kansalaiskysely-matalapalkkatyosta/
Sivuilla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka on koottu julkaisuun Matalapalkkatyö.
Lisätietoja STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030