Uutishuone

Vankka veropohja torjuisi seuraavaa taantumaa

Teksti: Birgitta Suorsa

Talouden kasvaessa tulisi pitää huolta varautumisesta jo seuraavaan taantumaan. Siihen auttaisi riittävän vankka veropohja, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo.

Talouden käänteisiin on hyvä varautua oikeilla toimilla, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo.

Tällä kertaa talouden nousu pääsi yllättämään Suomen.

– Meillä Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tilanne nähtiin toisin. Tiedämme, että Suomi on vahva investointituotteiden viejä. Kun globaali talous elpyy kunnolla, vienti alkaa vetää, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnas sanoo.

Sillan rakentaminen yli taantumavuosien jäi hänen mukaansa ohueksi.

– Taantuman jälkeen tulee aina nousukausi, mutta jotenkin se pääsi unohtumaan. 1990-luvun laman aikana uskallettiin investoida tulevaan ja siitä poikikin sitten Nokian ja koko ICT-alan nousu.

Tällä kertaa tyydyttiin vaatimaan lähinnä rakennemuutoksia, käytännössä siis työelämän heikennyksiä.

– Julkisuudessa on ylikorostettu niin sanottuja rakenteellisia heikkouksia. Sillä on luotu tilausta reformipolitiikalle, mutta Suomen taloudessa ja yhteiskunnassa on vahvuuksia, jotka näkyvät maailmantalouden toipuessa.

Vahvuuksia ovat kone- ja laiteteollisuus, siihen liittyvä ohjelmisto-osaaminen ja isojen koneiden rakentamisen perinne. Ilmakunnaksen mielestä se on hyvä strateginen valinta.

Silloin pitää vain muistaa, että talouden vaihtelut tuntuvat vahvasti.

– Varsinkin koko Euroopan heikko investointihalukkuus näkyi talouskehityksessämme.

Monipuolisempi elinkeinorakenne esimerkiksi Ruotsin tapaan olisi Suomellekin parempi.

Parannetaan helposti vanhaa

– Elinkeinorakenteemme on kuitenkin kapea. Olemme lisäksi hyviä tekemään sitä mitä ennenkin aina tehokkaammin ja paremmin. Olemme huonoja tuoteinnovaatioissa, palvelu- ja hyödykerakenteen muuttamisessa ja asiakkaan kuuntelemisessa.

Jotta elinkeinorakennetta saataisiin monipuolistettua, elinkeinopolitiikan pitäisi muuttua. Ilmakunnas pitää yritystukien uudistamista hyvänä avauksena.

– Valtaosa yritystuista tähtää vain yritysten kustannusten laskemiseen. Murto-osa tuista tähtää elinkeinorakenteen uudistamiseen. Elinkeinorakennetta pitäisi ajatella talouden uudistamisen näkökulmasta.

Määrärahoja tulisi ohjata tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Perustutkimukseen ja yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön tulisi satsata. Tarvitaan yhteisiä alustoja erilaisten osaamisten yhdistämiseksi, jotta voidaan kehittää uusia palveluja ja tuotteita.

Maailmankauppa kasvaa taas

Talousnäkymät ovat kirkastuneet vuoden mittaan. Suomessa talouskasvu on laaja-alaista. Globaali talouskin on vauhdittunut.

– Huonossa vireessä olleet Brasilia ja Venäjäkin ovat kasvussa. Yhdysvaltain kasvuarviossa on tultu pikkuisen alaspäin, mutta siellä liikutaan kahden prosentin kasvuluvuissa. Kiinan tämän vuoden ennustetta on nostettu ylöspäin, Ilmakunnas kertoo.

Parhaiten maailmantalouden positiivisesta vireestä kertoo Ilmakunnaksen mukaan se, että maailmankauppa kasvaa vahvemmin kuin globaali tuotanto.

– Se on hyvien normaaliaikojen merkki.

Talouskasvun hyytyessä maailmankauppakin hidastuu.

– Tässä ehdittiin jo huolestua protektionismin paluusta. On edelleen hyvä kysymys, oliko kyse siitä vai tuotannon palveluvaltaistumisesta ja digitalisaatiosta, Ilmakunnas pohtii.

Ongelmat kasautuvat

Päättyneen maailmanlaajuiseen taantuman ja eurokriisin kanssa osuivat meillä samaan saumaan iso rakennemuutos, Nokian romahdus ja suurten ikäluokkien eläköityminen. Suomi hyytyi. Rohkeutta uusiin satsauksiin ei ollut riittävästi. Taantuma pitkittyi.

Seuraava taantuma on tuskin samaa mittaluokkaa, Ilmakunnas arvioi. Siihen kannattaa kuitenkin varautua etukäteen.

Hän pelkää, että seuraavaa käännettä ajatellen valtion tulot eivät riitä menoihin, koska kuluvalla vaalikaudella veroastetta lasketaan selvästi.

– Tulopohjan tulisi kestää kasvavat menot. On sovittu isoista puolustushankinnoista, väestö ikääntyy, korjausvelka kasvaa ja meillä on paljon pelkän perusasteen varassa olevia nuoria, hän perustelee.

Leikkauspaineet etenkin hyvinvointimenoihin kasvavat taantuman tullessa. Silti hallituksen tekemät tuloverotuksen kevennykset puoltavat Ilmakunnaksen mukaan paikkansa osana kilpailukykypakettia.

– Vastapainona verotuksen pitäisi olla kireämpää toisaalla. Kansainvälisesti verraten omaisuuden verotus on Suomessa vielä vaatimatonta. Myös listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen isot huojennukset ovat huonosti perusteltuja.

Vaativampaa harjoitusta

Osa ekonomisteista on arvellut maailmantalouden nousukauden hiipuvan jo parin vuoden sisällä. Ilmakunnas ei pidä arviota perättömänä.

Tuolloin nousevat taas esiin vaatimukset työelämän reformeista, kuten aina heikon talouskasvun aikana. Ilmakunnaksen mukaan työmarkkinoiden rakennemuutokset täytyy tehdä maltilla ja realismin pitää olla mukana. ”Taivaallinenkaan työmarkkinajärjestelmä” tai palkanleikkaukset jo 2011 eivät olisi pelastaneet Suomea taantumalta.

– Ymmärrän kilpailukykysopimuksen, sillä se on harvoja asioita, joita saattoi tehdä lyhyellä aikavälillä. Kummallista oli, että palkkojen leikkaus tuntui olevan ainoa vipuvarsi, jolla talous saadaan raiteilleen. Halpojen tuotantokustannusten ajatuksesta pitäisi päästä eteenpäin. Tarvitaan vaativampaa harjoitusta.

Ilmakunnas mainitsee elinkeinorakenteen lisäksi perhepolitiikan ja aktiivisen työvoimapolitiikan, jonka satsauksiin voisi ottaa mallia Ruotsista.

– Työelämän laatuasioiden merkitys tuotannolle on unohtunut täysin tällä hallituskaudella. Uudessa taloudessa tarvitaan luovuutta ja innovointikykyä. Niitä tuottaa hyvä ja joustava työelämä.

 

Lisää aiheesta tulevassa STTK-lehdessä.