Uutishuone

Siirtolaiset eivät ole globaaleja irtolaisia

Tämän vuotisen ILO:n työkokouksen yksi kuumimmista aiheista oli työperäinen siirtolaisuus (Labour  migration). Se on ilmiö, joka koskettaa eri tavoin käytännössä kaikkia maailman maita.  Avainkysymys kuuluu: miten siirtolaisuuteen pitää suhtautua.

Työnantajat haluavat korostaa siirtolaisuuden positiivisia puolia. Monet vauraat valtiot  – kuten Suomikin – kaipaavat kipeästi lisää työvoimaa, ja siirtolaisuus vastaa tähän tarpeeseen. He stimuloivat työmarkkinoita, lisäävät tuottavuutta ja samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia. On toki haasteitakin, myöntävät myös työnantajat. Mutta niihin vastaaminen on lähinnä hallitusten tehtävä.

Hallituksille siirtolaisuus on vaikea poliittinen kysymys. Yksimielisyys vallitsee siitä, että siirtolaisuuden hallintaa pitää kaikilla tasoilla parantaa. Vaikeudet alkavat kuitenkin heti, kun ruvetaan puhumaan siirtolaisten oikeuksista ja heidän kohtelustaan.

Siirtolaisuus ei ole mikään siisti ja hyvässä järjestyksessä oleva Ikean myymälä, josta jokainen voi hakea juuri tarvitsemansa esineen.

Kaikki siirtolaiset – ja sen tietävät myös työnantajat – eivät sijoitu helposti työelämään, ja muutu hetkessä tuottaviksi kansalaisiksi. Siirtolaisuus ei ole mikään siisti ja hyvässä järjestyksessä oleva Ikean myymälä, josta jokainen voi hakea juuri tarvitsemansa esineen. Vieläpä edullisesti ja helposti koottavana. Hallitsematon siirtolaisuus on pikemminkin kierrätyskeskuksen, kirpputorin ja kaatopaikan yhdistelmä, josta voi löytää jotain käyttökelpoista, mutta muuhun ei juuri haluta kajota.

Hallitusryhmä oli näkemyksissään hyvin hajanainen. Afrikka ja esimerkiksi  EU tarkastelevat siirtolaisuutta hyvin eri näkökulmista. EU:n ulkopuolinen Norja oli monesti tukemassa palkansaajaryhmän esittämiä kirjauksia. Oli myös hämmentävää kuulla Etelä-Korean ja Arabiemiraattien hallitusten edustajilta kuinka hyvin ne siirtolaisasiat hoitavat.

ILO:n tehtävä on suojella jokaista työntekijää olipa hän missä tahansa valtiossa missä tahansa töissä. Siirtolaisillekin on taattava heidän ihmis- ja työelämän oikeutensa sekä riittävä turva.

Työntekijöiden tulokulma siirtolaisuuskomitean työhön on ILO:n alkuperäinen mandaatti vuodelta 1919. ILO:n tehtävä on suojella jokaista työntekijää olipa hän missä tahansa valtiossa missä tahansa töissä. Siirtolaisillekin on taattava heidän ihmis- ja työelämän oikeutensa sekä riittävä turva. Siirtolaisuus tarkoittaa sitä, että jos ostat Ikeasta pöydän, niin siihen tulevat tuolit tavalla tai toisella mukaan. Niillekin on etsittävä paikka ja tehtävä.

Voitte kuvitella, että näistä lähtökohdista ei hetkessä syntynyt hyvää yhteistä näkemystä. Eikä syntynytkään. Pakko oli kuitenkin yrittää, koska kuten sanottu, siirtolaisuus koskee meitä kaikkia.

Usein toistettuja avainsanoja olivat kansainväliset työelämän normit, riittävä tiedon kokoaminen, koulutus ja reilu rekrytointi sekä sosiaalinen suojelu.

Monesti myöhään iltaan jatkuneiden neuvotteluiden jälkeen päädyttiin muutamiin keskeisiin  siirtolaisuuden hyvään hallinnointiin  liittyviin periaatteisiin ja toimiin. Usein toistettuja avainsanoja olivat kansainväliset työelämän normit, riittävä tiedon kokoaminen, koulutus ja reilu rekrytointi sekä sosiaalinen suojelu.

Vaikeaksi keskustelu meni aina, kun mukaan otettiin hädänalasista oloista liikkeelle lähteneet ihmiset, jotka eivät ole ensisijaisesti työperäisiä maahanmuuttajia. Poliittiset pakolaiset ja turvapaikanhakijat pyrittiin pitämään täysin keskustelun ulkopuolella.

Pääsalin yleiskeskusteluun osallistunut EAY:n pääsihteeri Luca Visentini korosti siirtolaisuuden ja ilmaston lämpenemisen yhteyttä. Hän piti välttämättömänä, että protektionismille ja muukalaisvihamielisyydelle ei anneta valtaa poliittisessa päätöksenteossa.

ILO:n  tämän vuotinen  kokous ei ratkaissut varmaan yhtään asiaan liittyvää ongelmaa, vaan listasi joitain periaatteita siirtolaisten kohtelusta. Pikemminkin nyt käytiin lähetekeskustelua  myöhemmän työn pohjaksi,  jolloin arvioidaan nykyisten ILO; sopimusten riittävyyttä ja ajantasaisuutta siirtolaisuuden hallinnan parantamiseksi. Ehkä komitean tärkein saavutus on se, että siirtolaisuus on jatkossa vahvasti ILO:n työlistalla.

Risto Kousa, STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö

Kousa osallistui ILO:n kokoukseen kesäkuussa Genevessä.