Ikä syrjäyttää työelämästä

Kirjoittaja:

Erkki Auvinen

työelämäasiantuntija

Profiili
Väestö toiminnan mukaan 2012 18 – 74- vuotiaat

Tampereen yliopiston tutkija Niina Viitasalo tarkastelee viime joulukuussa hyväksytyssä väitöskirjassaan työelämässä tapahtuvaa syrjintää. Hänen mukaansa Suomessa esiintyy muuhun Eurooppaan verrattuna paljon syrjintää, ja se kohdistuu etenkin yli 55-vuotiaisiin toimihenkilöinä työskenteleviin naisiin. Myös miehet kokevat ikäsyrjintää, mutta eivät yhtä usein.

Ikäsyrjintä nousee esiin myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreessa seniorityöntekijöitä tarkastelevassa selvityksessä. Sen mukaan ikääntyneet työntekijät irtisanotaan taloudellisesti vaikeissa tilanteissa herkemmin Suomessa kuin Ruotsissa.

Erityisen vaikeassa tilanteessa nyky-Suomessa ovat yli viisikymppiset työnhakijat. Kokeneita konkareita pidetään liian vanhoina, olivatpa he kuinka työkykyisiä, ahkeria, luovia, taitavia, sopivia tai päteviä tahansa. Kutsua haastatteluun ei kuulu, tai jos kuuluukin, haastattelussa viimeistään etsitään ja esitellään syy, jolla hakija karsiutuu.

Valtaosalla työkyky säilyy muuttumattomana koko työuran ajan

Kielteisiä asenteita on pyritty muuttamaan tutkimustuloksilla, jotka osoittavat, että meistä valtaosalla työkyky säilyy muuttumattomana koko uran ajan. Osalla työkyky jopa paranee, ja vain vajaalla kolmanneksella se heikkenee. Useat tutkimukset osoittavat myös, että työntekijän tuottavuus tai tuloksellisuus säilyy tai jopa lisääntyy iän myötä.

Työnantajien ja työyhteisöjen käyttäytymistä nämä tulokset eivät ainakaan vielä ole merkittävästi muuttaneet. Suomalainen työelämä karsastaa edelleen kokeneita, itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä osaajia, jotka tilaa saadessaan jopa ylittävät asetetut tavoitteet.

Samaan aikaan kun ikäsyrjinnän annetaan vapaasti rehottaa, etsitään keinoja työurien pidentämiseen. Sanomattakin on selvää, ettei se ainakaan työuran loppupäästä onnistu, jos työnantajien ja työyhteisöjen kielteiset asenteet eivät hälvene.

Asenteet istuvat tiukassa. Lakiuudistukset, joilla on pienennetty ikääntyneiden mahdollisesta työkyvyttömyydestä työnantajille koituvia kustannuksia, eivät ole yksinään tuottaneet toivottua tulosta. Ruotsin mallin mukainen irtisanomissuojan parantaminen voisi jatkossa jossain määrin suojata työssäkäyviä ikääntyneitä, mutta se ei auta työttömyydestä työelämään pyrkiviä eikä työpaikan vaihtoa kaavailevia senioreita.

Itsensä työllistäminen tai yrittäjäksi ryhtyminen voi ratkaista vain pienen osan ikääntyneiden työllistymisongelmasta. Kannattavia liikeideoita ei niin vain synny, kilpailu on kaikilla aloilla jo valmiiksi kovaa – eikä kenestä tahansa ole yrittäjäksi.

Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvassa yhteiskunnassa ei ole oikeudenmukaista, että jonkun väestöryhmän, kuten esimerkiksi yli 50-vuotiaiden – tai alle 25-vuotiaiden – tulisi ottaa vastaan mitä tahansa työtä mihin hintaan hyvänsä. Sen sijaan työn joustava jakaminen tarjoaisi työmahdollisuuksia entistä useammalle samalla kun se edistäisi kaikkien työvoimaan kuuluvien keskinäistä tasa-arvoa. Mutta olemmeko valmiita siihen? Ikäsyrjinnän ongelmat tulee joka tapauksessa ratkaista ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi ja liian kohtalokkaiksi.

Ajankohtaista

1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue
31.1.2023

SuPerin Paavola: Lääkäri-sairaanhoitaja-lähihoitaja-työparimalli helpottaisi työvoimapulaa hyvinvointialueilla

Lue
30.1.2023

Kehysbudjetoinnin kehittäminen

Lue
30.1.2023

Muutosjohtamisen verkkokoulutus Mutsi aukeaa 30.1.2023 – työelämän kehittämistä yli liittorajojen

Lue