Palkkatasa-arvo: Tasa-arvo ei toteudu toivomalla

Paavo Arhinmäki, Naisten palkkapäivä, palkkatasa-arvo

Sukupuolet ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Näin on valitettavasti myös Suomessa, vaikka olemmekin maailman mittakaavassa tasa-arvon kärkimaita. Sukupuolten välinen epätasa-arvo voi olla näkyvä ja konkreettinen epäkohta, kuten laki tai syrjivä käytäntö. Toisaalta epätasa-arvo voi olla piilossa oleva ja syvälle yhteiskunnan rakenteisiin juurtunut kulttuurinen ja sosiaalinen normi.

Naiset saavat työmarkkinoilla keskimäärin 590 euroa miehiä vähemmän palkkaa kuukaudessa. Naisen euro on noin 83 senttiä. Miesten ja naisten palkkaerot Suomessa olivat tuoreimman vuoden 2012 tilaston mukaan EU:n seitsemänneksi suurimmat. Epäkohdan ratkaisemiseksi on tärkeä ymmärtää syyt naisten pienempien ansioiden takana.

Palkkatasa-arvo
Palkkatasa-arvo, Naisten palkkapäivä

Miesten ja naisten välinen palkkaepätasa-arvo on yhtä aikaa sekä näkyvä että näkymättömämpi ongelma. Naisten pienemmät ansiot ovat suoraan tilastoista näkyvä tosiasia. Osa palkkaerojen syistä on helposti tunnistettavissa, mutta taustalla piilevät sukupuolten tasa-arvoon vaikuttavat rakenteelliset epäkohdat ovat puolestaan vaikeasti havaittavampia.

Suomalaiset työmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Naiset työskentelevät etenkin julkisella sektorilla – kunnissa ja valtiolla – hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tuottajina, hyvin koulutettuina mutta huonosti palkattuina. Naisvaltaisilla aloilla on myös keskimääräistä enemmän osa- ja määräaikaisia työsuhteita.

Naisvaltaisten alojen palkkoja, työoloja ja -ehtoja on pyrittävä jatkuvasti parantamaan esimerkiksi lopettamalla määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen. On valvottava, että valtio ja kunnat noudattavat tasa-arvolakia ja huolehtivat tasa-arvosuunnitelmien tekemisestä työpaikoillaan.

Myös samanarvoisten töiden palkkojen vertailu eri työehtosopimusten kesken sekä niiden välinen tasa-arvosuunnittelu on mahdollistettava. Palkkauskriteerien ja palkkamäärien tulee olla luottamushenkilöiden saatavilla. Joukkokanneoikeutta on voitava käyttää silloin, kun syrjintä kohdistuu tiettyyn työntekijäryhmään.

Piilevistä eroista merkittävin ansioihin vaikuttava tekijä on naisten lyhyemmät työurat. Tämä johtuu hoivavastuun epätasaisesta jakautumisesta isien ja äitien kesken. Vastuu lasten hoidosta on kasautunut suureksi osaksi naisten harteille. Jopa 94 prosenttia kotihoidontuen saajista on naisia. Naisten keskiansiot jäävät pienemmiksi, sillä työurat jäävät lyhyemmiksi perheen takia.

Naisten asemaa työmarkkinoilla on parannettava esimerkiksi ottamalla käyttöön 6+6+6 -vanhempainvapaamalli. Malli mahdollistaisi lastenhoidon järjestämisen siten, että kummallakin vanhemmalla olisi oma kuuden kuukauden hoitojaksonsa ja vielä kuusi kuukautta yhdessä jaettavaksi. Jaksot olisi mahdollista pitää myös lyhyemmissä pätkissä tai osittain yhtä aikaa vastasyntynyttä lasta hoidettaessa.

Vain teoilla pystytään turvaamaan tasa-arvon toteutuminen työmarkkinoilla.

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliiton kansanedustaja

Ajankohtaista

27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue
20.2.2024

Neuvottelutulos Ahvenanmaan yhteysalusliikenteessä

Lue