Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.
Vuorotteluvapaasta on sovittava työnantajan kanssa ja vuorotteluvapaan ajalta maksettavan korvauksen saamiseksi on laissa säännelty tietyt edellytykset. Työntekijällä tulee olla työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Hakijan työsuhde työnantajaan on täytynyt kestää yhdenjakoisesti ja välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.
Vuorotteluvapaalle jäävän sijaiseksi on rekrytoitava te-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva työtön. Sijaisen ei kuitenkaan tarvitse tehdä samaa työtä kuin vuorotteluvapaalle jäävä on tehnyt. Vuorotteluvapaan ajalta maksettavan korvauksen maksamisesta huolehtivat Kela ja työttömyyskassat.
STTK pitää vuorotteluvapaajärjestelmää hyvänä keinona hengähtää työuran kestäessä. Samalla se antaa nuorille työllistymismahdollisuuksia, kartuttaa työkokemuksia sekä kiinnittää työelämään.
Tiedote
| 28.9.2015
Vuorotteluvapaan ehdot tiukkenevat huomattavasti vuoden 2016 alusta alkaen. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto on lyhenemässä 180 päivään ja työhistoriavaatimusta nostetaan 20... Lue lisää
Blogi
| 3.7.2015
Vuorotteluvapaa synnytettiin Suomeen edellisen suuren laman aikana 1996 lääkkeeksi työttömyyteen. Ajatus oli ”kierrättää” työttömyyttä. Työn raskaan raadannasta pääsi... Lue lisää
Tiedote
| 13.3.2014
Kolmikantainen työryhmä on päässyt sopuun vuorotteluvapaan ehtoihin liittyvistä muutoksista. Muutokset astunevat voimaan syksyllä 2014. Jatkossa vuorotteluvapaalle lähtevän työhistorian... Lue lisää