STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Elinkeinoministeri Mika Lintilä esitti tänään Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuudessa digitalisaatiota ja tekoälyä käsittelevää toimialakohtaista vuoropuhelua, jonka tavoitteena on kartoittaa muun muassa teknologian kehityksen tuottamia osaamistarpeita. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia ja ratkaisuja etsitään työelämän osapuolten yhteistyöllä.

– Ministeri Lintilän käynnistämä vuoropuhelu on erinomainen tapa arvioida uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia ja haasteita eri aloilla. Sen kautta voidaan viedä asioita eteenpäin ruohonjuuritasolla, mutta myös hälventää tekoälyyn liittyviä uhkakuvia, kuten pelkoja työpaikkojen häviämisestä, Palola toteaa.      

STTK:n puheenjohtaja Palola pitää tärkeänä, että Tekoälyajan työ -raportti sisältää myös konkreettisia esityksiä keinoista, joilla osaamistarpeisiin voidaan vastata. Esitys osaamistilistä sekä nykyistä tutkintopohjaista järjestelmää joustavammista mahdollisuuksista jatkuvaan osaamisen päivittämiseen ovat olleet STTK:lle tärkeitä tavoitteita jo pitkään.

– Suomen pitää investoida koulutukseen ja tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen päivittämiseen, mikäli haluamme säilyttää nykyisen osaamiseen perustuvan kilpailukykymme. Teknologian kehittyminen luo uusia osaamistarpeita monille toimialoille.

Palolan mielestä tekoäly ei ole jotain, joka häämöttää tulevaisuudessa vaan se on jo osa arkeamme. Se helpottaa työtehtäviä, poistaa rutiininomaista työtä ja mahdollistaa esimerkiksi palvelujen kehittämistä asiakasystävällisemmiksi.

– Tekoäly on ihmisen ja työntekijän kumppani, siksi rinnakkaiseloa kannattaa opetella. Muutoin kuilu tekoälyä hyödyntävien ja sen huomiotta jättävien välillä syvenee. Työelämässä se ei edesauta työntekijöiden menestymistä, Antti Palola toteaa.

– On tärkeä ennakoida muutoksia sekä edistää myönteisten mahdollisuuksien toteutumista. Haasteissa pitää nähdä mahdollisuus. Uuteen teknologiaan ja sen laajaan hyödyntämiseen pitää investoida. Monissa yrityksissä vasta tutustutaan mahdollisuuksiin, joita tekoäly liiketoiminnalle ja työprosesseille tarjoaa. Näihin tulevaisuuden osaamistarpeisiin pitää vasta ja työntekijöiden on oltava osallisina kehityksessä, Palola muistuttaa.

Tekoäly on Palolan mielestä hyvä renki, mutta isännäksi siitä ei ole. Vaikka tekoälyn käyttö laajenee, tekoälyn uhkia ei pidä Palolan mielestä liioitella vaan suhtautua kehitykseen uteliaasti ja ennakkoluulottomasti.

– Tekoäly ei esimerkiksi hallitse tunteita, ei pidä yllätyksistä, ei ole luova, ei hallitse monimutkaisia vuorovaikutustilanteita eikä sillä ole kulttuurista ymmärrystä. Jatkossakin tulee olemaan ammatteja, joissa ihmisyys on tärkeintä, Palola korostaa.

Lisätietoja STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Lisätietoja tekoälystä STTK:n verkkosivuilla osoitteessa sttk.fi

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Tekoälyajan työ -raportti on luettavissa ministeriön verkkosivulla. STTK on ollut mukana raportin taustatyöryhmässä.
Linkki raporttiin: https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-311-5

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue