Tiivistelmä – Jytyn vaatimukset budjettiriiheen:
Ei uusia leikkauksia julkisiin palveluihin ja henkilöstöön.
Sopeutuspäätöksistä on tehtävä sitova kokonaisvaikutusten arviointi, jotta näennäissäästöiltä vältytään.
Osaamisen vahvistaminen on nostettava osaksi talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
Kuntien työllisyyspalveluihin lisää resursseja.
Työttömyysturvan suojaosa palautettava.
Viimeiseen budjettiriiheensä 1.–2. syyskuuta kokoontuva Suomen hallitus pitää talouden näkymiä hyvin positiivisina. Suomen talous on kasvanut jo kolmen vuosineljänneksen ajan. Rajujen leikkausten jatkaminen julkisen sektorin henkilöstöstä ja palveluista olisi siten erittäin lyhytnäköistä.
– Leikkausten sijaan budjettiriihen on vahvistettava työllisyyttä sekä julkisten palvelujen toimivuutta ja henkilöstön osaamista, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima painottaa.
Jytyn mukaan julkisen talouden alijäämä on vakava ongelma, mutta julkisista palveluista leikkaamalla ei synny työtä eikä kestävää kasvua.
– Julkiset palvelut turvaavat yhteiskunnan lukuisia kriittisiä toimintoja ja ihmisten arkea kellon ympäri. Ilman julkista sektoria ei ole myöskään yksityistä, eikä kasvun edellytyksiä, Voima toteaa.
– Parhaillaan käynnissä olevat hyvinvointialueiden ja kuntien yt-neuvottelut uhkaavat tuhansien ihmisten työpaikkoja, rapauttavat veronmaksajien kustantamia palveluja ja leikkaavat kuluttajien ostovoimaa. Leikkauksista aiheutuva lasku näkyy ruuhkautuneina palveluina, henkilöstön kuormituksena, kasvavana työttömyytenä ja lisääntyvänä syrjäytymisenä, Voima listaa.
Jyty vaatii vaikuttavuusarviointia ja osaamiseen panostamista
Seuraava hallitus on suurten arvovalintojen edessä, sillä julkisen talouden sopeutustarpeeksi on arvioitu 8–11 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä.
Jyty vaatii, että sopeutuspäätöksistä on tehtävä sitova kokonaisvaikutusten arviointi, joka kattaa palvelujen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden, henkilöstömäärän, työkuorman, osaamistarpeet ja muutosturvan. Samalla on estettävä näennäissäästöt, joissa kustannukset vain siirtyvät toiseen palveluun tai kasvavat myöhemmin.
Jytyn mielestä osaamisen vahvistaminen on nostettava osaksi talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
– Palvelut eivät synny eivätkä uudistu ilman niitä tekeviä ammattilaisia, ja osaaminen ei päivity ilman koulutusta. Digitalisaatiolla ja tekoälyllä voidaan ehkä tehostaa työn tuottavuutta ja palveluja, mutta niitä ei saa käyttää perusteluna henkilöstövähennyksille, Voima sanoo.
Työllisyyspalveluihin lisää resursseja
Suurtyöttömyyden hoitoon Jyty ehdottaa kunnille siirtyneiden työllisyyspalvelujen rahoituksen ja henkilöstömäärän vahvistamista. Nuorille ja vaikeimmin työllistyville on tarjottava yksilöllisiä palveluja, palkkatuettua työtä ja mahdollisuuksia päivittää osaamistaan. Jyty on myös työttömyysturvan suojaosan palauttamisen kannalla.
– Työllisyyspalveluihin tulisi panostaa erityisesti silloin, kun työttömyys on korkealla. Jokainen tarvitsee nopean ja esteettömän siirtymän työhön, koulutukseen tai muuhun hänelle sopivaan palveluun. Kuukausien odottaminen tulee ihmiselle ja yhteiskunnalle kalliiksi, Voima painottaa.
Lisätietoja:
Jonna Voima, puheenjohtaja, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi
Ammattiliitto Jyty on monia eri aloja yhteen kokoava liitto, jonka jäsenet työskentelevät kunta-alalla, hyvinvointialueilla, valtiolla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistömme toimii mm. pelastustehtävissä, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työssä, sosiaali- ja terveysalalla, maatalouslomittajina, nuorisotyössä, kirjastoissa sekä kasvatuksen ja koulutuksen tehtävissä. Tehtävämme on rakentaa hyvää ja oikeudenmukaista työelämää – sillä sinun työsi on tärkeä.