Ainakin Iso-Britannian, Ranskan ja USA:n työlainsäädännöt ottavat huomioon tilanteen, jossa työntekijän terveys tai henki voi olla työn tai työn suorittamispaikan takia uhattuna. Työntekijä oikeus jäädä oman harkintansa perusteella pois työpaikalta osoittautui tarpeelliseksi erityisesti korona-pandemian aikana. Lakipykälään on jouduttu turvautumaan myös Euroopassa yleistyneiden rajujen hellejaksojen yhteydessä. Lisäksi henkinen riskitekijä kuten työpaikkakiusaaminen tai asiakkaiden uhkailu on pätevä syy vetäytymiseen.
Palkanmaksu jatkuu
Amerikkalainen The Occupational Safety and Health Act vuodelta 1970 suosittelee työturvallisuustarkastajan kutsumista työpaikalle, jos vaara ei ole välitön. Ranskan työlain vuodelta 1982 peräisin oleva vetäytymisoikeus ja Iso-Britannian Employment Right Act:n saman sisältöinen pykälä vuodelta 1996 sen sijaan luottavat työntekijän omaan arvioon tilanteesta.
Työntekijälle ei saa koitua vetäytymisestä seuraamuksia kuten irtisanomista tai palkan menetystä. Jos työnantajan ja työntekijän näkemykset työn tai työpaikalle menemisen vaarallisuudesta menevät pahasti ristiin, kiista ratkaistaan viime kädessä työtuomioistuimessa.
Hyvä painostuskeino
Vuosi sitten heinäkuussa englantilaiset linja-auton kuljettajat käyttivät vetäytymisoikeuttaan ja kieltäytyivät istumasta helleaallon 40 asteisiksi kuumentamin ohjaamoihinsa. Maan johtava ammattiliitto Unite tuki työntekijöiden ratkaisua. Samaisen helleaallon aikana myös Etelä-Ranskan jäteautojen kuljettajille 52 asteinen ohjaamo oli liikaa. He kokivat olevansa välittömässä hengen tai terveyden vaarassa sekä uhkana muille tiellä liikkujille.
Taannoin lämpötilat kohosivat myös Pariisissa niin korkealle, että julkisen liikenteen kuljettajat harkitsivat vetäytyvänsä 45 asteisiksi kuumenneista autoistaan.
– Ilmastointi ei ole mukavuus- vaan turvallisuuskysymys, Pariisin liikennelaitoksen luottamusmies Ahmed Berrahal korostaa. Hänen mukaansa vetäytymisoikeus on hyvä painostuskeino, koska vain kolmasosa linja-autoista on ilmastoitu – ja niidenkin ilmastointilaitteet usein epäkunnossa. Myöskään taukopaikoilla ei ole viilennettyä tilaa eikä usein edes kylmää vettä.
Kuusi vuotta sitten Grenoblen yliopistollisen keskussairaalan tutkimuslaboratorion työntekijät alkoivat saada outoja oireita, kuten silmien pistelyä, päänsärkyä ja huimausta. Oireista kärsi yhteensä kolmesataa työntekijää, joista seitsemänkymmentä käytti vetäytymisoikeuttaan.
Henkilöstön oireilu jatkuu edelleen. Selvityksistään huolimatta sairaalan johto ole toistaiseksi löytänyt niihin syytä ja epäilee joukkohysteriaa. Oireista kärsivistä työntekijöistä nelisenkymmentä on kuitenkin kieltäytynyt tulemasta työpaikalle ennen kuin on varmaa, että he eivät altistu haitalliselle aineelle tai säteilylle.
Virpi Latva
Kirjoittaja on vapaatoimittaja, joka elää ja työskentelee Ranskassa.