Työikäisten mielenterveyden haasteet ovat nousseet yhdeksi keskeisimmistä työelämän kysymyksistä. Mielenterveyteen liittyvät syyt selittävät yhä suuremman osan sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä: mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin syy pitkille sairauspoissaoloille, ja pelkästään vuonna 2023 yli satatuhatta työikäistä suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä. Kyse ei ole vain yksilöiden jaksamisesta, vaan työelämän rakenteista ja yhteiskunnan kestävyydestä laajemmin.
Ennaltaehkäisy ratkaisee, ei vain reagointi
Liian usein mielenterveyden haasteisiin reagoidaan vasta, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. Painopiste on edelleen hoidossa ja kriiseihin vastaamisessa, vaikka vaikuttavimmat ratkaisut löytyisivät ennaltaehkäisystä, varhaisesta tuesta ja arjen työelämän kehittämisestä.
Tarpeen mittaluokkaa kuvaa se, että mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin vuonna 2023 Suomessa arviolta lähes kuusi miljoonaa työpäivää. Määrä nousee yli seitsemään miljoonaan, kun myös lyhyet poissaolot huomioidaan – kustannusten ollessa menetettynä työpanoksena vähintään miljardi euroa vuodessa. Tämä edellyttää, että mielenterveys nähdään osana kaikkea työelämän kehittämistä – ei erillisenä kysymyksenä.
Työ on keskeinen mielenterveyteen vaikuttava tekijä. Se voi kuormittaa, mutta oikein rakennettuna se myös tukee hyvinvointia ja vahvistaa toimintakykyä. Siksi työpaikkojen arjessa on tärkeää tunnistaa psykososiaaliset kuormitustekijät, hallita niitä systemaattisesti ja vahvistaa työn voimavaroja. Varhainen puuttuminen, avoin keskustelukulttuuri ja toimivat käytännöt kuormituksen käsittelyyn ovat keskeisiä keinoja ehkäistä ongelmien syvenemistä.
Varhainen puuttuminen, avoin keskustelukulttuuri ja toimivat käytännöt kuormituksen käsittelyyn ovat keskeisiä keinoja ehkäistä ongelmien syvenemistä.
Johtamisella on ratkaiseva rooli. Työn johtaminen ei enää ole vain tavoitteiden asettamista ja työn organisointia, vaan myös työntekijöiden jaksamisen, palautumisen ja osallisuuden tukemista. Tämä edellyttää osaamista, aikaa ja selkeitä rakenteita. Työkyvyn tukeminen on nähtävä strategisena kysymyksenä, joka kuuluu organisaatioiden ylimmälle johdolle asti.
Samalla on tunnistettava palvelujärjestelmän haasteet. Mielenterveyspalveluihin pääsy on usein hidasta, ja kokonaisuus näyttäytyy monelle pirstaleisena. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ei aina toimi riittävän sujuvasti, jolloin yksilö voi jäädä yksin monimutkaisen järjestelmän keskelle. Tarvitaan parempaa koordinaatiota, toimivampia hoitopolkuja ja vahvempaa yhteyttä työelämän ja palveluiden välille.
Pitkäjänteistä politiikkaa ja yhteisiä ratkaisuja
Mielenterveyden edistäminen ei ole yksittäisten hankkeiden varassa. Tarvitaan pitkäjänteistä politiikkaa ja käytännön toimia, jotka ylittävät hallinnonalarajat ja yhdistävät työelämän kehittämisen, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus- ja työllisyyspolitiikan. Kyse on investoinnista, joka näkyy pidempinä työurina, parempana tuottavuutena ja ennen kaikkea inhimillisesti kestävänä työelämänä.
Työikäisten mielenterveyden vahvistaminen edellyttää sitä, että haasteet tunnistetaan ajoissa, kuormitustekijöitä hallitaan suunnitelmallisesti ja ennaltaehkäisyyn panostetaan systemaattisesti. Näin voidaan rakentaa työelämää, joka ei ainoastaan kuormita, vaan myös tukee mielenterveyttä koko työuran ajan.
Työmarkkinajärjestöt esittivät vuoden 2025 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessaan kolmikantaisen selvityksen tekemistä keinoista edistää erityisesti työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa. STTK pitää asian selvittämistä hyvin tärkeänä ja on osallistunut kolmikantaisen selvitystyöryhmän työhön. Työryhmän raportti kokoaa yhteen ajankohtaisen tilannekuvan sekä keskeiset kehittämistarpeet mielenterveyden edistämiseksi työelämässä ja palvelujärjestelmässä.
Ida Nummelin
Kirjoittaja on STTK:n sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija.