Kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä 28. huhtikuuta muistutamme perusasiasta: turvallinen ja terveellinen työ on jokaisen työntekijän oikeus. Se ei synny itsestään, vaan on seurausta suunnitelmallisesta, vastuullisesta ja osallistavasta työturvallisuuden johtamisesta.
Työturvallisuuden johtaminen pitää sisällään paljon muutakin kuin ohjeita ja suojavarusteita. Kyse on siitä, miten työ suunnitellaan ja resursoidaan, miten sitä johdetaan arjessa ja asetetaanko työntekijöiden turvallisuus ja terveys kaiken työn tekemisen lähtökohdaksi.
Työturvallisuus on muutakin kuin tapaturmien ehkäisyä
Fyysinen työturvallisuus ja työtapaturmien ehkäisy ovat edelleen työturvallisuuden ydintä. Vaaralliset työolosuhteet, puutteellinen perehdytys ja kiire lisäävät tapaturmariskiä, aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja merkittäviä kustannuksia. Työturvallisuuden hyvä johtaminen näkyy siinä, että riskien arviointi, perehdytys ja turvalliset työtavat ovat osa jokapäiväistä tekemistä.
Samalla työelämän riskit ovat muuttuneet ja laajentuneet. Psykososiaalinen kuormitus, häirintä ja väkivallan uhka ovat yhä useamman työntekijän arkea. Ne ovat vakavia työturvallisuusriskejä, joihin tulee suhtautua yhtä järjestelmällisesti ja vakavasti kuin fyysisiin vaaratekijöihin.
Johtaminen ja yhteistoiminta ratkaisevat, miten riskejä hallitaan
Psykososiaalinen kuormitus liittyy työn vaatimuksiin, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Liiallinen työmäärä, epäselvät vastuut, jatkuvat muutokset tai puutteellinen tuki voivat pitkään jatkuessaan vaarantaa terveyden. Työturvallisuuden johtamisen näkökulmasta on keskeistä, että kuormitustekijät tunnistetaan ajoissa ja niihin puuttumiseen on selkeät toimintamallit, joiden avulla riskejä hallitaan oikea-aikaisesti – aivan kuten fyysistenkin riskien tapauksessa.
Tässä työsuojelun yhteistoiminnalla on ratkaiseva merkitys. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on tietoa työn arjesta, kuormituksesta ja riskeistä. Kun tietoa hyödynnetään päätöksenteossa, voidaan kuormitusta ennaltaehkäistä eikä vain korjata jälkikäteen. Avoin vuoropuhelu, aito yhteistoiminta ja luottamus madaltavat kynnystä tuoda huolia esiin ajoissa, ennen kuin ne pitkittyvät tai kasaantuvat uupumukseksi.
Hyvä työturvallisuusjohtaminen tarkoittaa aitoa nollatoleranssia häirinnälle ja väkivallalle.
Myös väkivallan uhka ja seksuaalinen häirintä ovat vakavia työturvallisuusriskejä. Niitä ei pidä käsitellä yksittäistapauksina, vaan tunnistaa rakenteelliset, työn olosuhteisiin liittyvät tekijät, jotka altistavat työntekijöitä niille. Hyvä työturvallisuusjohtaminen tarkoittaa aitoa nollatoleranssia häirinnälle ja väkivallalle, selkeitä toimintamalleja ja varmuutta siitä, että ilmoituksiin reagoidaan asianmukaisesti.
Myös näiden riskien hallinnassa työsuojelun yhteistoiminta on keskeinen voimavara. Se luo rakenteet, joissa häirintää ja uhkatilanteita voidaan käsitellä luottamuksellisesti, mutta järjestelmällisesti ja joissa työpaikan käytäntöjä voidaan kehittää yhdessä. Turvallinen työpaikka on sellainen, jossa jokainen voi tehdä työnsä ilman pelkoa epäasiallisesta kohtelusta tai uhkaavista tilanteista.
Turvallinen työ syntyy yhdessä
Työturvallisuuden johtaminen ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva prosessi. Se vaatii seurantaa, oppimista ja rohkeutta tarkastella myös johtamisen ja työn organisoinnin käytäntöjä. Kun fyysinen turvallisuus, psykososiaalisen kuormituksen hallinta ja häirinnän ehkäisy nähdään yhtenä kokonaisuutena, jota kehitetään aidossa yhteistoiminnassa, rakennetaan työelämää, joka on sekä tuottavaa että inhimillisesti kestävää.
Kun työntekijöiden havainnot vaaratilanteista ja läheltä piti ‑tilanteista otetaan vakavasti, turvallisuutta voidaan parantaa ennakoivasti. Toimiva yhteistoiminta vahvistaa turvallisuuskulttuuria, rohkaisee kertomaan riskeistä ja luo kokemuksen siitä, että turvallisuus on yhteinen asia ja työyhteisön voimavara eikä pelkkä lakisääteinen velvollisuus.
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä muistuttaa, että turvallinen ja terveellinen työ on perusoikeus, joka toteutuu parhaiten silloin, kun sitä johdetaan johdonmukaisesti yhdessä henkilöstön kanssa.
Ida Nummelin
Kirjoittaja on sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija.
