Hyvät edustajiston jäsenet!
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on näihin aikoihin asti kehitetty yhdessä neuvotellen ja sopien. On vältelty selkävoittoja ja äärimmäisiä tappioita, eikä kukaan ole saanut kaikkea. Kirkko on laitettu keskelle kylää ja sopimuksia kommentoitu toteamalla, että ”näiden kanssa voi elää”. Välillä se on ollut helpompaa, välillä vaikeampaa, mutta eteenpäin on päästy – kohti parempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Työnantajapuoli ja aika ajoin vaihtuvat hallitukset ovat toki tämän tästä halunneet näyttää suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle kaapin paikan. Eri aikoina eri perusteluin on esitetty palkkakuria, haluttu heikentää työsuhteen ehtoja, vaadittu lisää paikallista sopimista tai suitsittu työtaisteluoikeutta. Mallia on haettu milloin Ruotsista, milloin Tanskasta, milloin mistäkin. Olen aiemminkin täällä todennut, että ei työnantajalla koskaan ole ollut oikea aika esimerkiksi palkankorotuksille. Asiat ovat aina kuin köyhän talon porsaalla, kun pitäisi maata tonkia; maa on jäässä tai kärsä kipeä.
Nykyisen hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet työnantajien, elinkeinoelämän ja yrittäjien unelmien täyttymys. Jos oikein kaivelisi, varmaan heidän toivelistaltaan löytyisi vielä muutakin yritystoiminnan ja yrittäjyyden tukemiseksi ja työnantajien isäntävallan lisäämiseksi. – Mutta kyllä hallitus heille kaikkensa on antanut.
Samalla nykyistä hallitusta voi luonnehtia ay-vihamielisimmäksi mies- ja naismuistiin. Ajojahti meitä kohtaan on ollut erittäin ideologinen ja palkansaajalle on käännetty selkä. Työelämää on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu nopeasti erittäin heikolla valmistelulla – puhumattakaan uudistusten todellisista vaikutusarvioinneista. Kolmikantainen valmistelu on ollut lähinnä irvokasta näytelmää.
Viimeisin läpsäisy ay-liikkeen poskelle tuli kehysriihessä. Hallitus jatkoi ideologista jahtiaan ay-liikettä kohtaan ja päätti poistaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Tämä on ollut pitkään oikeiston ja eräiden työnantaja-, yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen tavoite, sillä siellä arvioidaan poiston heikentävän ay-liikettä. STTK:n mielestä ay-jäsenmaksut ovat työntekijälle tulonhankkimismeno. Ne on edelleen voitava vähentää verotuksessa.
Kaiken tämän jälkeen en omalta ay-uraltani muista, että suomalaiset työmarkkinat ja sopimusjärjestelmä olisivat milloinkaan olleet niin sekaisin kuin ne tänään ovat.
***
Hallituksen puoliväliriihessä tapahtui omituinen rytminvaihdos sen jälkeen, kun kansalaisille oli kaksi vuotta perusteltu työmarkkinauudistuksia, säästöjä, palveluiden leikkauksia ja etuuksien heikennyksiä ehdottoman välttämättöminä velkaantumisen hidastamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.
Riihessä hallitus yhtäkkiä linjasi satojen miljoonien eurojen veroalennukset ansiotuloihin suurituloisia painottaen. Yhteisöverotusta hallitus päätti alentaa niin, että valtion talous heikkenee lähes miljardin – tavoite on lapioida yrityksille investointirahaa.
Nämä veronalennukset samaan aikaan, kun tiedämme, että Suomen on tulevina vuosina panostettava merkittävästi enemmän varoja puolustukseen ja turvallisuuteen.
Hallitus lupasi kaksi vuotta sitten suomalaisille olla vahva ja välittävä. Se lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa, vähemmän velkaa, investointeja vihreään siirtymään ja osaamisen vahvistamista.
Hallitusohjelman uusi nimi voisi olla ”Kokeillaanpa tätä”. Niin omituinen on suunnanmuutos, joka puoliväliriihessä tapahtui. Siellä hallitus päätti satojen miljoonien eurojen verokevennyksistä ja yhteisöveron reippaasta alentamisesta.
Verokevennysten vastineeksi hallitus vippasi valtion eläkerahastosta miljardin. Liikumme todella vaarallisilla vesillä, kun kajotaan eläkerahastoihin. Lisäksi lainan panttina ovat epämääräiset dynaamiset vaikutukset, joilla laina uskotaan aikanaan tulevan kuitatuksi.
Dynaamiset vaikutukset, joilla verokevennyksiä usein perustellaan, ovat pitkälti tuulen tupia. Muistin virkistykseksi palautan mieliin aiemmat yhteisöveroalennukset, Kela-maksujen poiston ja kiky-sopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisen. Ne eivät juurikaan lisänneet yritysten investointeja, vaan niistä säästynyt kohdennettiin osinkoihin. Suurimmat hyötyjät ovat olleet suurituloiset, joilla on eniten osakevarallisuutta.
***
Hallitus on epäoikeudenmukainen. Olen todella huolissani hallituksen politiikan seurauksista kansankunnan yhtenäisyydelle.
Euroopan turvallisuus- ja koko maailman kauppapoliittinen tilanne Yhdysvaltojen arvaamattoman presidentin tullisekoiluiden takia on sumea. Elämme Euroopassa ja Suomessa erittäin epävarmoja aikoja. Rajojemme suojelun ohella nyt – jos koskaan – olisi välttämätöntä vahvistaa kansalaisten arjen turvallisuutta. Valitettavasti hallitus lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta ja heikentää näin kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kuulumme Euroopan unioniin ja nykyisin myös Natoon. Meitä sitovat kansainväliset sopimukset. Ja hyvä näin. Ne turvaavat rauhaa ja demokratiaa.
Silti täällä pohjan perukoilla tätä pientä ja harvinaista kieltä puhuvaa kansaa ei loppupeleissä auta kuin keskinäinen yksituumaisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Puhe samasta veneestä ja yhteiseen hiileen puhaltamisesta kuulostavat kuitenkin juuri tällä hetkellä aika naurettavilta. Sanotaan suoraan: rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät ja siinä välissä olevilla turvattomuuden tunne lisääntyy.
***
Kun mietin Suomen pärjäämistä ja voimavaratekijöitä, ylitse muiden nousee osaaminen. Tärkeimpiä Suomen saavutuksia on maksuton koulutus, joka takaa yhdenvertaiset lähtökohdat kaikille riippumatta sosioekonomisesta asemasta tai varallisuudesta. Koulutus ja osaaminen ovat tehneet meistä menestyneen kansakunnan, vaikka olemme pieni ja maantieteellisesti syrjässä. Suomi tunnetaan maailmalla osaamisesta.
Koulutuksesta ja osaamisesta leikkaaminen on ollut hallituksella hölmöläisen hommaa.
Pärjätäksemme haastavassa geopoliittisessa tilanteessa meidän on pakko huolehtia kansan sivistämisestä ja koulutuksesta aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen - unohtamatta jo työelämässä olevien osaamisen kehittämistä. Vain tämä luo pohjan innovaatioille, jotka puolestaan luovat pohjan tuottavuudelle ja talouskasvulle.
***
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola
Edustajiston kevätkokouksessa to 15.5.2025
Antti Palola | 15.5.2025