Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihessä toteuttamat veronkevennykset ovat kestämätön valinta nykyisessä taloustilanteessa. Sosiaaliturvaleikkausten kohteeksi joutuneita suomalaisia eivät yrityksille ja parhaiten tienaaville kohdennetut veronalennukset lohduta. Jälleen kerran päädyttiin leikkaamaan tuottavuutta aidosti kasvattavasta koulutuksesta.
Sosiaaliturva- ja koulutusleikkausten lisäksi hallitus on rukannut työmarkkinoita rajulla kädellä työnantajan toiveiden mukaisiksi. Tavallisiin suomalaisiin palkansaajiin osuvia toimia on kerta toisensa jälkeen perusteltu julkisen talouden tasapainottamisella. Luvattuja työpaikkoja ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Sen sijaan työttömyysluvut ovat ennätyskorkealla ja Suomen alijäämä on ylittämässä EU:n salliman rajan, josta hallitus on itse meitä pelotellut. Tästä huolimatta hallitus käänsi kelkkansa ja julkaisi eilen puoliväliriihen lopuksi tukun toimenpiteitä, joita se härkäpäisesti kutsuu kasvutoimiksi. Tosiasiassa ne olivat jälleen uusi kädenojennus erityisesti kaikista parhaiten tienaaville.
– Rikkaiden riihessä hallituksen suhteellisuudentaju tuntuu kaikonneen täysin, kun ensin on hoettu kaksi vuotta tarvetta leikata ja sitten yhtäkkiä tehdäänkin miljardien veronkevennykset, Pron puheenjohtaja Niko Simola ihmettelee.
Lukuisat asiantuntijat ovat arvostelleet valittuja toimenpiteitä kasvun kannalta tehottomiksi ja kyseenalaistaneet niiden järkevyyden tässä taloustilanteessa. Pro ihmettelee, mihin jäivät aidot, pitkäjänteiset satsaukset esimerkiksi koulutukseen, joka on tutkitusti yksi vaikuttavimpia tuottavuutta kasvattavia toimia. Sen sijaan hallitus saksii niin kunnilta, eli perusopetuksesta, kuin myös korkeakoulujen perusrahoituksesta eikä edelleenkään laita penniäkään työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen tai opiskeluun – leikattuaan aikuiskoulutustuen heti hallituskauden aluksi.
Suhteellisuudentaju tuntuu olevan hukassa myös valtionhallinnon leikkausten kanssa; aiemmin tehtyjen 450 miljoonan euron säästöjen lisäksi hallitus ilmoitti leikkaavansa valtionhallinnosta vielä 130 miljoonaa euroa.
– Valtionhallinnon leikkausten osalta puuttuu täysin johtajuus ja johdonmukaisuus, Simola toteaa. – Virastot asetetaan täysin kestämättömään tilanteeseen toimintaansa suunniteltaessa ja järjestettäessä leikkausten seuratessa toisiaan. Valtion virkamiesten ja työntekijöiden ansiosta yhteiskunta toimii ja turvallisuudesta pidetään huolta, mutta hallitus ei tätä selvästi halua ymmärtää.
Lisätiedot: Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola p. 040 566 8517
| 18.3.2025