EU-komissio julkaisee kilpailukykykompassin, jonka tarkoitus on viitoittaa Euroopan tietä kohti parempaa kilpailukykyä. Toimien keskiössä on sisämarkkinoiden esteiden purkaminen. Työ on tärkeää, mutta ei saa johtaa työolojen ja -ehtojen heikentymiseen.
EU-komissio julkaisee tänään ensimmäisenä suurena aloitteenaan niin sanotun kilpailukykykompassin. Kompassi perustuu Italian entisten pääministereiden Enrico Lettan ja Mario Draghin tekemiin raportteihin Euroopan sisämarkkinoista ja kilpailukyvystä. Sen tarkoitus on konkretisoida raporttien suosituksia ja viitoittaa Euroopan tietä kohti parempaa kilpailukykyä suhteessa muihin globaaleihin toimijoihin.
Ennakkotietojen mukaan kompassi on hyvin laaja ja pitää sisällään monia aloitteita, joilla on tarkoitus elvyttää tuottavuuteen perustuvaa innovaatiota ja varmistaa kilpailumyönteinen ja teknologianeutraali siirtymä hiilivapaaseen talouteen. Euroopan on kiristyneessä globaalissa kilpailussa varmistettava paikkansa keskeisillä teknologian aloilla, turvattava talouden joustavuus ja hallittava turvallisuusriskejä. Keskeistä on myös varmistaa korkea osaaminen ja laadukkaat työpaikat kaikille. Toimien keskiössä on sisämarkkinoiden esteiden purkaminen sekä sijoitus- ja pääomaunionin luominen. Myös budjetti tarvitsee uudistamista ja uudelleenkohdentamista.
Toimien keskiössä on sisämarkkinoiden esteiden purkaminen sekä sijoitus- ja pääomaunionin luominen.
Kahtena perusedellytyksenä onnistumiselle pidetään parempaa koordinaatiota kansallisen ja EU-tason välillä sekä sääntely-ympäristön yksinkertaistamista ja nopeuttamista.
Osana kompassia keskustelussa on myös ollut vaihtoehtoinen harmonisoitu sääntökehikko yrityksille, jotka toimivat sisämarkkinoilla. Aloitteesta on käytetty nimeä ’28th Regime’. Ajatus on, että jäsenmaiden sääntelykehikoiden rinnalle luodaan erillinen oikeudellinen järjestelmä, jonka on tarkoitus yksinkertaistaa sovellettavia sääntöjä ja vähentää epäonnistumisen kustannuksia. Siinä huomioidaan maksukyvyttömyyteen, työoikeuteen ja verolainsäädäntöön liittyviä näkökohtia.
Sääntely varmistaa reilut pelisäännöt
Sääntelyn purku ja sen yksinkertaistaminen on palkansaajien näkökulmasta huolenaihe. On varmasti kaikkien etu, että yritykset saavat keskittyä liiketoimintaansa ja että heidän hallinnollinen taakkansa on mahdollisimman kevyt ja toimintaympäristö mahdollistaa ketterän toiminnan. Sääntely kuitenkin varmistaa Euroopan unionin ja sisämarkkinoiden yhteiset pelisäännöt ja siksi yksiselitteinen sääntelynpurku on haastavaa, jollei määritetä tarkkaan, mistä puhutaan.
Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan etu on oikeusvarma, yhdenmukainen ja reilu kilpailuympäristö. Kun asetetaan tavoitteita sääntelyn purkamisesta tai vähentämisestä, on keskeistä huomioida ja arvioida purkamisen ja vähentämisen vaikutukset paitsi sisämarkkinoihin ja niillä toimiviin yrityksiin, myös kansalaisiin ja työntekijöihin. On varmistettava, että kevyempi sääntely ja seuranta ei johda polkumyyntiin, laiminlyönteihin tai lisääntyvään ihmisten hyväksikäyttöön.
Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan etu on oikeusvarma, yhdenmukainen ja reilu kilpailuympäristö.
EU:n talousalueen tilannekuvasta ollaan laajasti samaa mieltä riippumatta siitä, kenen kanssa asiasta puhuu. On selvää, että onnistuakseen EU:ssa on tehtävä ripeitä toimia kilpailukyvyn eteen. Kun toimia suunnitellaan, onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa työoloja tai -ehtoja heikentämällä. Sekä Lettan että Draghin raporteissa päinvastoin korostetaan, että on panostettava työvoiman osaamiseen ja työelämän kehittämiseen. Nämä toimet auttavat myös houkuttelemaan tarvittavaa osaava työvoimaa Suomeen ja Eurooppaan.
Ennakkotietojen valossa on siksi huojentavaa, että Euroopan sosiaalinen markkinatalous koetaan kilpailuetuna ja sosiaalisten oikeuksien pilarin edistäminen on kompassissa keskeisessä roolissa. Vain kehittämällä yhteistä työelämän ja tasa-arvon vähimmäislainsäädäntöä ja sosiaalisia oikeuksia EU:ssa varmistetaan, että kilpailukyvyn paraneminen ei tapahdu työntekijöiden ja ihmisten kustannuksella, vaan hyödyttää kaikkia.
Tämä vaati joskus myös raportointia ja hallinnollista työtä. Silloin se ei missään nimessä ole ylimääräistä tai liiallista.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.