SAK, Akava ja STTK: Uusi suojelutyön lainsäädäntö luo ongelmia, ei ratkaise niitä

Hallitusohjelman suojelutyötä koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. SAK, Akava ja STTK eivät ole tyytyväisiä lainvalmisteluun ja jättävät loppumietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.

Päätöksenteko

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan hallitus valmistelee lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyö ristiriitatilanteissa. Kirjauksen taustalla on eduskunnan lausuma vuoden 2022 potilasturvallisuuslain valmistelusta. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyö turvataan ristiriitatilanteissa.

SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä työryhmävalmistelun aikana suojelutyötä koskevia kehittämistarpeita ei selvitetty, vaan valmistelussa edettiin suoraan sääntelyyn ja perusteltiin sen tarve hallitusohjelmakirjauksella.

Uuden sääntelyn liityntäpintoja muuhun voimassa olevaan sääntelyyn ei kartoitettu riittävästi, vaikka palkansaajakeskusjärjestöt vaativat tätä toistuvasti työryhmän työn aikana. Suojelutyötä koskeva lakiestys sisältääkin nyt päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja erityisesti julkisen sektorin voimassa olevan sääntelyn kanssa. Myös prosessuaaliset kysymykset ovat osin tulkinnanvaraisia ja päällekkäisiä, ja ongelmia on myös suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin.

SAK, Akava ja STTK katsovat, että kyse on taas uudesta työtaisteluoikeuteen kohdistuvasta ylimääräisestä, epätasapainoisesta ja kiireellä toteutetusta lisärajoituksesta. Suojelutyötä koskeva sääntely voi johtaa yhdessä aikaisempien hankkeiden kanssa työtaisteluoikeuden merkittävään kaventumiseen – joissain tilanteissa jopa estymiseen. Uusilla säännöksillä ei edes pyritä kohtelemaan työmarkkinaosapuolia tasapuolisesti. Velvoitteet koskevat ainoastaan työntekijäpuolta, eikä esimerkiksi esitykseen sisältyvä huolehtimisvelvollisuus tai tämän rikkomisesta seuraava hyvitysvelvollisuus koske työnantajia.

Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, eivät lainsäädäntöön. Suomessakin suojelutyön järjestelyt ovat perustuneet työmarkkinaosapuolten vakiintuneisiin menettelyihin siitä, miten lakon aikainen suojelutyö järjestetään. Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista, ja ratkaisuja olisi pitänyt meilläkin hakea työmarkkinaosapuolten kesken, SAK, Akava ja STTK toteavat.

Lisätietoja:
Samuli Hiilesniemi, SAK, puh. 040 679 0679
Hannele Fremer, Akava, puh. 050 526 3340
Minna Ahtiainen, STTK, puh. 050 387 7030

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue