STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen lainsäädäntövalmistelua vaivaa hosuminen ja hutilointi. Huolellinen lainsäädäntövalmistelu on kuitenkin toimivan demokratian ydintä. – Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee.
Heikko valmistelu on jatkunut lausuntokierrosten jälkeen ja edelleen eduskuntakäsittelyssä, jossa muutoksia lakiesityksiin on tehty ennätysmäärä. – Niin sanotun työrauhapaketin jälkikäteinen ”korjailu” paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tästä ääriesimerkki.
STTK:n hallitus on ollut koko ajan tyytymätön siihen, että lainvalmistelun tavoitteet ja keinot on määritelty etukäteen, sillä se on rajoittanut virkavalmistelun mahdollisuuksia yrittää löytää toimivia ratkaisuja työmarkkinoille. – Lisäksi palkansaajapuolen edustajien näkemyksiä ei valmistelussa ole juurikaan huomioitu, Palola kritisoi.
Lainsäädännön uudistusten perusteluilta petti pohja
Maan hallitus on alusta alkaen perustellut työlainsäädännön uudistuksia talous- ja työllisyysvaikutuksilla. – Perusteluilta on pohja pettänyt, sillä vaikutukset ovat vähäisiä, jopa olemattomia, Palola murehtii.
Huono lainvalmistelu johtanee hankaliin tilanteisiin. Esimerkiksi työtaisteluoikeutta koskeva sääntely on nyt niin tulkinnanvaraista, että sen soveltamiskäytäntöä on lähes mahdoton ennakoida. – Tämä on ongelmallista oikeusvarmuuden näkökulmasta.
Suomea ei tällä tyylillä viedä kohti muita Pohjoismaita, vaikka maan hallitus näin haluaa tekemisiään perustella. – Uudistuksilla sotketaan työmarkkinoiden toiminta pitkäksi ajaksi. Niiden politisoituminen todennäköisesti myös johtaa jatkossa lisääntyviin työmarkkinahäiriöihin neuvottelukierrosten aikana.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Minna Ahtiainen | 10.9.2024